Näytetään tekstit, joissa on tunniste sormus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sormus. Näytä kaikki tekstit

13. toukokuuta 2021

Vihkisormuksen metsästys

Kuukaudet käy vähiin eikä vihkisormuksia ole vielä hommattuna. Olen häämessuilla kokeillut useampiakin sormuksia, koska samassa tilassa eri koruliikkeiden pisteillä piipahdus on ollut niin helppoa. Nyt kuitenkin vihkisormuksen etsintä vaatii hieman enemmän vaivannäköä.

Pidän kihlastani niin paljon, että yhdessä vaiheessa mietin jopa, tarvitsenko edes erillistä vihkisormusta. Enkä kyllä vieläkään tiedä tarvitsenko, mutta enemmänkin haluan. Jotenkin kaksi sormusta näyttävät itselleni enemmän sen, että ollaan naimisissa. Vaikka sehän on vain sormus, koru muiden joukossa ja silti ei sittenkään pelkkä koru. Ilman vihkisormustakin tunnen varmasti, että olemme naimisissa. 

Kihlani on näyttävä ja haluan vihkisormuksen myötä sormusten täydentävän toisiaan. Tähän mennessä on tuntunut, että sormukset kilpailevat huomiosta eikä sopivaa yhdistelmää ole osunut kohdalle. Kihlasormuksen valinta ei aikanaan ollut helppoa, ja vihkisormuksen valitseminen tuntuu vielä astetta haastavammalta. 

Ois kiva löytää kihlalle kaveri.
Tämä kuva laitettiin ystäville, kun kerroimme kihlautumisesta. 
Olen sovittanut kivettömiä vihkisormuksia, mutta ihan pelkistetty ei kuitenkaan tuntunut omalta. Vihkisormuksessa olisi hyvä olla jokin katseenvangitsija, kaiverruksia tai muuten koristelua. 

Tammen seppelesormuksen koristelu muistuttaa nimensä mukaan seppelettä. Kokeilin tätä sormusta kultaisena ja sitä saa myös valkokultaisena. Sormus oli hieno, mutta jäin kaipaamaan vielä sitä jotain. Kihlaakin etsiessä kokeilin ensin kivettömiä, mutta lopulta aina vain päädyin ihastelemaan kivellisiä sormuksia.


Olen kokeillut Au3 Kultasepät koruliikkeen tunnettua Keto-sormusta. Lempivärini on purppuravioletti ja halusin kokeilla, miltä vaaleanpunaisen ja violetin sävyiset kivet näyttäisivät kihlan rinnalla. Keto-sormusta on kapeammalla ja leveämmällä rungolla ja yksinään Keto-sormus on oikein näyttävä. Ajattelin, että voisin repäistä ja ottaakin vihkiini värillisiä kiviä. Sovitettua yhdistelmä ei ollutkaan toimiva. Näyttävät sormukset kilpailivat huomiosta, joten tämä ei ollut minulle tarkoitettu yhdistelmä. 


Pitkän tuumaustauon ja nettivalikoimien selauksen jälkeen kävin viime joulukuussa jälleen sovittamassa sormuksia. Paikaksi valikoitui Kultasepät Andreasen Tampereella. Heidän Tulppaani-mallistonsa on houkutellut pidempäänkin. Tarkkaan en tiennyt vieläkään, millaisen haluaisin, joten sovitin jälleen useampia erilaisia sormuksia.

Voisi sanoa, että oma kihlani on rivitimanttisormus, vaikka timantit eivät ulotu reunasta reunaan. Olen kokeillut aiemminkin täyttä riviä kihlan kaveriksi Kultajousen ja Malmin korupajan sormuksista. Kaksi rivitimanttisormusta rinnakkain ovat mieletäni liian samanoloiset, vaikka sormukset ovatkin erilaiset. 


Tulppaani-sormus näyttää erityisen hyvältä sivulta, mutta itsehän näen sen eniten juuri ylhäältäpäin. Tuijotin kuin suurennuslasilla yksityiskohtia ja en vaan saanut silmiäni irti timanttien kiinnityksistä. Juurikin nuo kivien ympärillä olevat kynnet tuntuivat jättävän sormuksen upeuden varjoonsa. Pieni juttu, josta tuntui nousevan isompi ongelma. Kukkaihmisenä ajattelin, ettei osuvampaa sormusta voisi enää ollakaan, mutta lopulta se ei ihan heittämällä kolahtanutkaan.


Pidän niin paljon kihlani timanttien upotuksesta, joka ei vedä huomiota itseensä, vaan voin keskittyä olennaiseen ja ihastella sormusta. Vihkisormusta etsiessä mieleeni onkin jäänyt erikoinen ehdotus. Kun pidän kihlastani niin paljon, miksen hommaisi toista samanlaista. 

Vihkisormusta ei tuntunut löytyvän valmiina. Mietin, millainen unelmasormukseni voisi olla ja lähestyin ideoilla ja inspiraatiokuvilla kultaseppiä. Tällä hetkellä olen saanut yhdestä paikkaa ehdotelmia, millainen vihkisormus voisi olla teetettynä. Toisaalta mietityttää ihan hirveästi teetättää, koska olen tottunut tekemään päätökset nähtyäni. Etänä suunnittelu on tehty helpoksi, mutta se avaa loputtomasti mahdollisuuksia. Näin kesän kynnyksellä aika hupenee ja pitäisi tehdä päätöksiä, jos meinaa saada sormuksen häihin mennessä.  

Sormusta etsiessä minulle on sanottu, että kyllä sen oman sormuksen tietää, kun se oikea ja sopiva osuu kohdalle. Odotan sitä hetkeä.


Lue myös: 

1. helmikuuta 2020

Häiden panostus ja pihistys

Hääkuvaajan etsinnästä nousseen stressin myötä ajattelin, että kuvaajan valinnan jälkeen huolet ovat poissa ja suunnittelu jatkuu vaaleanpunaisilla laineilla seesteisesti lipuen. Mutta kun stressin makuun oltiin päästy, nostattivat seuraavat asiat päätään ja tietenkin öisin uniin. Olemme maksaneet ensimmäisiä varausmaksuja. Katsoimme myös viimein hääbudjetin suunnitelmaa yhdessä eikä se nyt ihan mahdottomalta näytä. Hirvittää kuitenkin, koska häihin laitettavista rahoista kerääntyy suurin summa, mitä olemme ikinä koskaan mihinkään tähän mennessä laittaneet. Ajatus häivähti mielessä, kannattaako yhteen päivään satsata niin kovin. 

Ei tässä kuitenkaan olla mitään perumassa. Tottakai näitä epäilyksen hetkiä nousee esille ja varmasti vielä useampaan kertaan ennen hääpäivää. Budjetin tutkailun jälkeen onkin hyvä listailla asioita, mihin halutaan panostaa ja mistä pystyisi hieman säästämään, että budjetti pysyy hallittavissa. Säästäminen ei ole ollut tähän mennessä niin suunnitelmallista häitä varten, vaikka säästetty on koko ajan. Teimme siis kunnollisen suunnitelman, paljonko säästämme tämän vuoden aikana ja jatkamme samalla linjalla koko ensi vuoden. Hääpäivän lisäksi säästämme häämatkaan. Haaveissa on tehdä jopa kaksi häämatkaa. Heti häiden jälkeen lyhyempi loma jossainpäin Eurooppaa. Ja sitten talvella pidemmälle lomalle sinne, missä aurinko paistaa. 

Lennokkaat ideat voivat joskus toista hirvittää.
Meillähän ei aluksi ollut tarkkaa budjettia. Maksetaan hyvästä laadusta kohtuuhinnalla. Eli ei heitellä seteleitä ilmaan vaan kulutuksen ilosta, mutta ei myöskään tyydytä halvimpaan vain hinnan takia. Selvittelin, mitä mikäkin voisi kustantaa ja sen avulla olen koonnut budjettiarviota ihan vain varmuuden vuoksi. Ja onneksi listasin, koska näimme sen, mitä enimmillään mahdollisesti häihin tulee kulumaan. Sen jälkeen laskimme, mitä pystymme häihin mennessä säästämään ja vertasimme sitä budjettiarvioon. Näyttää siltä, että saamme tarvittavan säästettyä, pystymme säästämään häämatkaa/häämatkojakin varten ja myös yllättäviin kuluihin. Jotain konkreettista hyötyä siis tästä pitkästä suunnitteluajasta. 


HÄIDEN PANOSTUS


Valokuvaus

Tämä kohta on varmaan jo selvää, että valokuvaus on tärkeää ja siihen panostetaan. Huippukuvaaja on löytynyt ja varattu. Hääkuvaajan valinnasta enemmän täällä


Bändi

Tämä on yksi niistä asioista, joka on Temelle tärkeää, joten täytyyhän se toteuttaa.  Olemme tähän mennessä olleet häissä, joissa kaikissa on ollut bändi soittamassa ja bileet ovat aina olleet mielettömät. Olemmekin kuunnelleet urakalla erilaisten bändien näytteitä jo useamman kuukauden ajan ja valinta on edelleen työn alla. Kehkeytyi tästä bändin valinnastakin oma projektinsa.  



Ruoka

Vieraana yleensä häistä muistaa tunnelman ja varsinkin tarjotun ruoan. Pahin painajainen onkin, että ruoka loppuisi kesken. Tarjoamme ruoan perinteisesti buffetista, jolloin jokainen voi valita mieluisensa kokonaisuuden lisukkeista ja pääruoasta. Esimerkiksi itselleni ravintola-annokset ovat yleensä liian suuria ja jotain jää aina lautaselle, vaikka pahalta tuntuukin jättää. 

Ruoan lisäksi tarjoamme hääkakkua ja mahdollisesti jotain muutakin kahvipöytään. Alussa haaveilin oikein korkeasta, monikerroksisesta hääkakusta. Mutta kun pääsin itse aloittamaan leikkuun kerroskakusta, se oli todella hankalaa ja pelkäsin, että koko kerros putoaa pöydälle. Tästä syystä toiveet ovatkin vaihtuneet hillitympiin kaksikerroksisiin kakkuihin tai ihan yksittäisiin, jotka ovat näyttävästi esillä. Makuvaihtoehdot ovat myös aikalailla tiedossa, koska tiedämme hyvin, mistä pidämme ja emme niin välitä. Olen suuri suklaan ystävä ja Teme ei niinkään, joten täyteläinen suklaakakku on suosiolla jätetty vaihtoehtojen ulkopuolelle. Sopivan makea, mutta kuitenkin raikas kakku kesähäihin on parempi valinta. Ja makuvalinnat tulevat sopimaan myös häidemme metsästys- ja metsäteemaan.

Mietinnässä on vielä karkkibuffetin tai jonkinlaisen herkkubuffetin esillelaitto kahvien jälkeen tai yhdistettynä kahvipöytään. Normi kahvitteluillakin tykkään laittaa esille vähän sitä sun tätä, joten on kiva suunnitella hääkakunkin kaveriksi jotain muuta tarjottavaa. 

Päivä on pitkä, joten iltapalakin on tarjolla. Suunnittelen normistikin kaikki päiväni ja varsinkin menoni syömisten mukaan. Siitä näkökulmasta, että saan tankattua tarpeeksi usein. Ihan luonnollisesti sitä suunnittelee myös hääpäivän aikataulun sen mukaan, etttä verensokeri pysyy tasaisena. Iltapalan sisältö ei ole vielä tarkemmin tiedossa muuta kuin, että sitäkin on.   



Juomat

Yhtenä hääpaikan kriteerinä oli saada tuoda omat ruoat ja juomat. Haluamme tarjota häävieraillemme kaikki juomat koko päivän. Suunnitelmissa on ruoan kanssa viinit, miedot ja holittomat. Kahvin kanssa avec. Illaksi viiniä, mietoja, holittomat ja drinkkibaari. Olimme häissä, joissa baarimikko teki juomat vieraille. Juomienteon seuraaminen oli myös kuin yksi ohjelmanumero illan aikana. Toisaalta valmiit ohjeet muutamiin drinkkeihin ja itse tehtynä onnistuu varmasti sekin. Tässä vaan voi olla vaarana se, että mitä pidemmälle iltaa mennään, sitä vahvemmiksi sekoitukset voivat itsetehtyinä muuttua. 

Ja sitten se sahti. Melkeinpä perinnejuoma tuollapäin Suomea isommissa juhlissa. Oman kokemukseni mukaan enemmänkin miesten juoma. Ja varomattomille hyvin petollinen, jalat alta vievä. Toiselle meistä ehdottoman tärkeä ja sahtia on oltava. Toisaalta toivon, että juomavalikoimamme olisi riittävän laaja siltä kantilta, että ehkä se sahdin osuus jää vähemmälle.



Kukat

Aihe, josta voisin puhua ja kirjoittaa jatkuvasti. Itselle tärkeä asia. Meillä on kotonakin aina monessa muodossa kukkia esillä. Juhlapaikalla tulee olemaan kukkia sekä sisällä että ulkona. Pöytäasetelmat on jo suunniteltuna ja lasipurkkien ja -pullojen kerääminen on hyvässä vauhdissa. Floristien kanssa olen jutellut kukista useampaan otteeseen. Kukkina olen pyöritellyt ruusuja, neilikkaa, hortensiaa, syreenia, morsiusharsoa ja jotain vihreää. Pioni on haave, mutta voi olla, että elokuu ei ole enää parhainta pioniaikaa tai ainakaan kohtuuhintaan. Onneksi olen löytänyt hyvän ruusuvaihtoehdon pionin korvaajaksi. Myös koivuja ja koivunoksia tullaan hyödyntämään, mutta muusta vihreästä en ole täysin varma. Eukalyptys näyttää hyvältä ja sitten taas ruskus säilyisi hyvin. 

Suunnitelmissa on tilata osa kukka-asetelmista valmiina. Haluan myös tehdä muutamat asetelmat itse, koska kukkien parissa touhuillessa pystyn rentoutumaan. Se olisi varmasti hääviikon loppupuolella hyvää tekemistä ja pakko pysähtyä. En kuitenkaan halua liian suurta painetta ja tehdä kaikkia asetelmia. Hääkimppu tulee varmasti tilattuna, jotta se kestää koko päivän ajan. Ja mieluusti vähän pidempäänkin. En halua luopua hääkimpustani hääpäivän iltana, joten varsinkin heittokimpun voisin sitoa itse. Juttelin myös floristin kanssa ja helpotuksekseni kuulin, että osa kukista säilyy hyvinkin yön yli esillä ja pöydät voi koristella valmiiksi edellispäivänä. 


Sormus

Olen löytänyt vahvan suosikin vihkisormukseksi. Kokeilin sitä häämessuilla ja tällä kertaa muistin myös kuvata. Myyjä sanoikin hyvin, että kyllä sen oikean kohdalla vaan tietää, että tämä se on. Sovittaessa mietin, että haluaisin sittenkin pieniä muutoksia sormukseen, jotta se istuisi vielä paremmin kihlan viereen. Nämä muutokset kuitenkin muuttaisivat liikaa suosikkisormustani ja valmiin sormuksen ulkomuoto voi muuttua haluamillani parannuksilla huonompaan suuntaan. Olin niin varma, että tämä se sormus on, mutta kokeillessa ei tullutkaan JES tämä se on -tunnetta. 

Kotiin päästyä makustelin kuvan avulla fiiliksiä useamman päivän ja otin asian Temen kanssa puheeksi. Mitä jos sittenkin teetetään minulle sormus? Saisin ne haluamani sormuksia yhdistävät tekijät ja kauniin kokonaisuuden. Vihkisormuksen visio on vahva. Piirtää en osaa yhtään. Nyt pitäiskin löytää tekijä, joka pystyisi toiveideni pohjalta sormuksen toteuttamaan. 


Ehostautuminen

Toivon löytäväni meikkiä ja hääkampausta varten tekijät. Välillä on hyvä hiuspäivä, mutta enimmäkseen ei ole ja sama myös meikin kanssa. Olen hyvin vähän käynyt meikattavana, joten mietityttää, näytänkö meikattuna itseltäni. Onneksi on koemeikin mahdollisuus, tarvittaessa useampikin. Pohdin myös kuumeisesti, mitä haluaisin hääkampaukseeni. Kukkia, hiuskoru vai molempia. Kukkia ja näyttävämpiä helmipinnejä. Vai sittenkin kukkapanta. Liikaa vaihtoehtoja selvästi. 




HÄIDEN PIHISTYS


Hääpaikka

Pidämme häät pienellä paikkakunnalla kylätalossa. Seurain- ja kylätalot ovat yleensä huokeamman hintaisia vuokraltaan. Löysimme tarpeisiimme sopiva kylätalon yllättävän helposti. Valinnastamme kerron myöhemmin lisää. Olen puhunut ohi suuni muutamille ennen kuin sulhasen kanssa tuli puheeksi, että hän haluaisi pitää paikan salassa save the date -kutsuihin asti. Hups. Kirjoittelin hääpaikan metsästyksestä jo aiemmin täällä. Monta kohtaa jää varmasti hääpäivälle yllätykseksi, vaikka malttamattomana hääpaikka tulikin osalle ilmi ennen aikojaan.   


Koristelu

Ensin oli ajatuksena, että eihän koristeita tarvitse juurikaan. Kukilla, tuikuilla, valoilla ja hallaharsolla pääsee jo pitkälle. Mutta kylätalot ovat aika koruttomia, pelkistettyjä. Eli kukkia, tuikkuja, valoja ja harsoa pitäisi olla aika tavalla. Tämä on vähän siinä panostuksen ja pihistyksen rajalla. Mitään suuria koristeidentekotalkoita ei ole luvassa, mutta koristelujen toteutusta täytyy kuitenkin vielä miettiä. 


Hääpuku

Yllättävää, mutta kyllä. Yritän löytää puvun käytettynä tai hyvässä alennuksessa. Käyn testailemassa hääpukuja käytettyjen pukujen liikkeissä, jotta tietäisin, minkä mallista edes haluan. Olen seuraillut hääkirppiksiä, mutta en tiedä mallin lisäksi kokoakaan. Eli hääpuvun osalta kaikki on vielä alkutekijöissä. Kesälle on suunniteltu hääpukusovituksia kaasojen kanssa, mutta päivää ei ole lyöty lukkoon.  


Sulhasen puku

Sulhasen puku ostetaan sillä silmällä, että puvulle on myös tulevissa juhlissa käyttöä. Kierretään sovittamassa valmiita pukuja ja toivotaan, että sopiva löytyy. Tietysti ompelija pystyy parantamaan istuvuutta. Asusteilla pystyy myös muuttamaan ilmettä. Toiveissa onkin, että sulhasen asussa olisi jotain, mikä erottaa hänet sulhaseksi myös senkin jälkeen, kun puvuntakit on riisuttu. Ei sillä, etten omaani tunnistaisi. Liivistä on puhuttu, mutta kuinka paljon se kuumottaa kesähelteessä. Eiköhän miestenkin puvuissa ole se, että kyllä sen oikean sovittaessa tietää. En ole myöskään varma, voinko mennä Temen kanssa pukuja katsomaan, vai haluaako hän sen olevan minulle yllätys yhtälailla, kun minun pukuni on hänelle yllätys. 



Asusteet 

Sulhasen puvun ja värityksen selvittyä ostetaan asusteet. Tummansinisen puvun yhdistäminen ruskeisiin kenkiin on näyttävä kokonaisuus, mutta onko se jo vähän nähty. Toisaalta jos se pukee sulhasta ja hän tuntee itsensä siinä komeaksi, tottakai lähdetään tälle linjalle. Mustat juhlakengät löytyy jo omasta takaa. Rusetin materiaali ja väri selkenee puvun jälkeen. Nahkaiset ja puiset rusetit näyttävät todella hyviltä, joten valinnanvaraa on paljon. Ja tulevia käyttökertoja varmasti häiden jälkeenkin.

Kakkoshääkengät löysin jo itselleni hääkirppikseltä. Kengistä kerroin viime syyskuussa täällä. Avokkaani ovat jo monia juhlia nähneet ja kuluneet, joten uudet avokkaat on hakusessa. Ja muutenkin haluaisin valkoisen hääpuvun kanssa jotkun muut kuin mustat kengät. Itseasiassa tilasin juuri muutamat avokkaat kokeiluun ja pitihän kenkien sävyyn sopiva pieni laukkukin tilata samalla. Juhlia on tiedossa tänäkin vuonna, joten täytyy katsoa, maltanko jättää kengät kaappiin odottamaan vai otanko heti käyttöön. Kunhan siis sopivat löytyvät.


Hääauto

Temellä on tästä vetovastuu, koska auto on hänelle tärkeämpi asia. Itse ymmärrän vain autojen ulkönäon päälle, mutta siihen se ymmärrys aikalailla jää. Minähän kelpuuttaisin jopa tämän hetkisen valkoisen automme hääautoksi, mutta se ei ole kuulema vaihtoehto. Kunhan mekossani mahdun kyytiin, jätän muutoin sopivan auton etsinnän hänelle. 


DJ - Viihdealan ammattilainen

Olen lukenut muutamia postauksia DJ:n valinnasta häihin. Häämessuilla jututin useampaakin viihdealan ammattilaista. Teme ei DJ:stä niin innostu, koska bändi on hänelle se juttu. Pohdin kuitenkin, mahtuisiko budjettiin ja hääpäivään bändin lisäksi DJ. Hän hoitaisi musiikkipuolen ennen bändiä ja bändin settien jälkeen. Hengähdystauko settien välissä voi olla ihan paikallaan ja siihen ei välttämättä tarvitse musikkia kuin taustalle. Kaasot ja bestmanit saisivat höllentää ohjaksia illan mittaa, kun soittolista ei olisi heidän hoidettavanaanTunnelmavalaistuskin hoituisi ammattilaisen kautta. Koristevaloja ja tuikkuja juhlapaikkaan tulee, mutta riittävätkö ne yksinään.


Videokuvaus

Videokuvaus on ainakin vielä pihistyksen puolella. Jos vaan budjetti antaa yhtään myöten, olisi hienoa saada hääpäivä myös videoitua. Harrastelijakuvaajakin on mietinnässä. Temen ehdottama riistakamera nurkassa ei nyt ihan vastaa sitä, mitä odotan dokumentaariselta videoinnilta. Voi myös olla niin, että joudun luopumaan videointihaaveesta. Onneksi meille on hyvät kuvat kuitenkin tulossa.


Kuva: S. Hermann & F. Richter - pixabay.com
Vaikka kirjoitankin pääasiassa ja tähän mennessä ainoana tänne blogiin hääsuunnitelmistamme, ovat ne meidän yhteisiä. Tottakai on paljonkin asioita, jotka ovat itselleni tärkeämpiä tai ajattelen niitä jo nyt. Mutta tämäkin häiden panostus ja pihistys -lista on yhdessä käyty läpi. Teme kysyikin, mitäs sitten siellä pihistyksessä on, kun kaikki tuntui olevan panostuksessa. Pihistykset ovat enemmänkin niitä asioita, missä yritämme säästää kuin, että automaattisesti jättäisimme pois. Ja panostuskohtiinkin panostetaan kohtuuden rajoissa. En siis suunnittele muuttavani kylätaloa trooppiseksi sademetsäksi kuorruttamalla kukilla ja lehtivihreillä, vaikka kukkiin panostetaankin.

Miten teidän häissä panostukset ja pihistykset ovat jakautuneet?
Oliko asioiden listaaminen helppoa? Tai varsinkin listauksessa pysyminen hääpäivän lähestyessä?

4. maaliskuuta 2019

Sijaissormukset

Väsynyt, kipeä, mutta niin onnellinen maailmanmatkaaja on palannut talviseen Suomeen. Eilinen päivä meni tosiaan enemmän ja vähemmän lentokoneessa ja lentokentillä. Talviloman suunnittelustamme kirjoittelin tammikuussa, jonka voit käydä lukemassa täältä. Nyt on vähän jännä olo, että kaikki tuo odotus ja reissaaminen on ohi, mutta toisaalta on niiiiin ihana olla taas omassa kodissa. Reissuun tulen palaamaan varmasti kuvien kera, mutta onko jotain toiveita, mitä ehdottomasti haluaisit kuulla parin viikon reissustamme Balilla ja Singaporessa.

Matkan varattuamme minulle nousi huoli yhdestä asiasta (monen muun asian lisäksi). Talvilomalla juhlistimme ensimmäistä kihlavuotta hieman ennakkoon, mutta olisi hassua olla reissussa ilman sormusta. Varsinkin, kun Temellä oli kuitenkin oma sormuksensa. Reissuun lähteminen timanttisormuksen kanssa ei tuntunut järkevältä. Halusin palata kotiin kaikki sormet tallella. Olin lukenut ehkä hieman liikaa erinäisiä julkaisuja ja varoituksia taskuvarkaista tms. Alkuvuoden kiertelinkin testaamassa erilaisia sormuksia kihlan tilalle, mutta kaikki testaamani sormukset tuntuivat liian övereiltä tai mitäänsanomattomilta tai sitten hinta ei kohdannut sen kanssa, että sormus on vain väliaikainen. Lopulta sopiva löytyi Glitterin hopeasormuksista ja sormus oli niin kiva, että ostinkin peräti kaksi samanlaista. Kihlani on sen verran leveä, että kaksi sormusta jätti tunnejäljen sormeen kuin siinä olisi kihlani. Pieniä, mutta itselle tärkeitä huomioita.  




Balin vilinässä ja kohteiden vaihtuessa onnistuin myös hetkeksi hukkaamaan toisen sormuksen ja muutama päivä meni yhdellä sormuksella. Olin jo aivan varma, että olin hukannut toisen pyyvästi, mutta kas kummaa, rinkula löytyikin laukun pohjalta jälleen kerran pakatessa. Tästä oppineena en ottanut sormuksia enää yöksi pois, koska nukunhan kotonakin kihla kädessäni. Hopeasormukset pysyivät menossa mukana niin maalla kuin vedessä. Kihlan kanssa uidessa pelkään sen luiskahtavan pois sormesta. Näiden kanssa ei kuitenkaan tuntunut siltä. Nämä sormukset ovatkin seuraavia reissuja varten valmiina ja sillä välin voin käyttää niitä oikeassa kädessä. Kaksi sormusta muistuttavat myös siitä, että eihän tässä ole enää kuin reilu kaksi vuotta häihin.  

29. syyskuuta 2018

Kihlasormukset

Kihlamatkan aikana Prahassa katsoimme useampia sormuksia lähinnä ikkunashoppailuna, koska mielestäni oli vaikea löytää kunnollista kultasepänliikkettä. Valikoima vaikutti välillä liian rihkamalta tai omaan makuun överiltä. Läheltä hotellia löytyi yksi ainoa sormus, joka olisi ollut oikeaa kokoa ja myyjä ihmetteli miksen ota sitä. Mutta se sormus ei vaan tuntunut yhtään omalta. Enkä halunnut sormusta vain sormuksen takia, vaan sitä olisi tarkoitus pitää vuosikymmeniä. Etsintä jatkui kotiin palattua ja muutama päivä menikin kierrellessä eri liikkeitä. Netissä ennakkoon silmää miellyttävät sormukset eivät enää kokeiltaessa tehneetkään vaikutusta. Testailin melkeinpä kaikkea mahdollista, koska yllätys, näiden vuosien aikana en ollut juurikaan miettinyt etukäteen millaisen sormuksen mahdollisesti haluaisin. Tunnetusti en myöskään ole mikään nopeiden päätösten tekijä.   

Aloitin sormusten testailun jokaisessa liikkeessä ensin kuvioin koristelluista, mutta jostain syystä jatkoon pääsi aina vain valkokultaisia rivitimanttisormuksia. Halusinko oikeasti sormukseen käytettävän niin suuria summia, millaisissa hinnoissa timanttisormukset yleensä liikkuivat. Olin jo useammassa liikkeessä vertaillut eri sormuksia ja aina vaan päädyin rivitimanttiin. Malmin korupajalla alkoi vaikuttaa lupaavalta ja palvelukin oli erittäin hyvää. Tutkin erilaisia sormuksia todella tarkkaan. Lopulta minulla oli kaksi selkeää suosikkia. Onneksi myyjäkin osasi helpottaa valintaani siinä vaiheessa, kun vertailin kahta sormusta toisiinsa ja myyjä kertoi niiden olevan sama sormus. Käsityönä tehtyinä niihin voi tietysti tulla hiuksenhienoja eroavaisuuksia.  

Teme löysi myös oman sormuksensa samasta liikkeestä. Päätökset tehtyä myyjä kysyi, haluammeko jättää sormuket heti kaiverrettaviksi. Myyjältä ei jäänyt epäselväksi, että olimme sormuskaupoilla ensimmäistä kertaa. Apua, mitä näihin yleensä pitäisi laittaa. Kihlasormuksissa meillä on nyt perinteiseen tyyliin toistemme nimet ja kihlapäivämäärä. Jälkikäteen olen lukenut paljonkin erilaisia tarinoita sormusten kaiverruksista. Onneksi on aikaa miettiä, mitä mahdollisesti halutaan vihkeihin kaiverruttaa ja sekin on vielä päättämättä, ottaako Teme edes toista sormusta. 





Saimme sormukset kaiverrettuina seuraavana päivänä, sopivasti ennen pääsiäislomaa. Emme olleet kertoneet kenellekään, vaan odotimme, että perheemme huomaavat kihlautumisen loman aikana. Olin suunnitellut jo aiemmin, että molempien perheet ovat saman pöydän ääressä, vaikka kihlautumisesta en vielä silloin tiennyt. Loma-aikana yleensä suurin osa läheisistämme on samassa paikassa, joten kihlajaiset menivät hienosti siinä samalla. Ensimmäisen illan olimme Temen kotona ja aika pian kahvipöydässä sormukset huomattiin. Seuraavana päivänä olimme isommalla porukalla vanhempieni luona, mutta huomaaminen ei käynytkään ihan niin äkkiä. Kolmen tunnin kahvittelun ja erinäisten huomaamattomien ja tarkoituksenmukaisten kädenliikkeiden jälkeen viimein sormukset osuivat myös porukoiden näkökenttään. Tästä onkin riittänyt iloa ja virnuilua koko loppuvuodeksi. 

Puoli vuotta sormus on nyt ollut osa minua. Edelleen päivittäin ja useamman kerran päivässä huomaan tuijottavan kättäni tai vähintään hipaisevan sormusta tarkistaen sen olevan tallella. Töissä oli aluksi hassu olo, kun tunsin haamusormuksen kädessäni. Sairaalatyön takia en voi käyttää koruja työpäivän aikana, mutta silti jotenkin tunsin sen. Ensimmäisinä kuukausina havahduin välillä paniikkiin, että olenko nyt varmasti tehnyt oikean valinnan. Siis valinnan sormusta koskien. Välillä se tuntui kuin tehdyltä minulle ja välillä panikoin juuri sitä, että valitsinko liian pikaisesti. Kuukausien ajan olen sulatellut asiaa ja enää en osaisi katsoa mitään muuta sormusta kädessäni tässä kohtaa. Luulen, että paniikin taustalla ei ollut pelkkä sormus, vaan myös se valinta ihmisestä rinnalleni. Vaikka olemme olleet yli yhdeksän vuotta yhdessä, tämä on jälleen yksi askel eteenpäin.