29. syyskuuta 2018

Kihlasormukset

Kihlamatkan aikana Prahassa katsoimme useampia sormuksia lähinnä ikkunashoppailuna, koska mielestäni oli vaikea löytää kunnollista kultasepänliikkettä. Valikoima vaikutti välillä liian rihkamalta tai omaan makuun överiltä. Läheltä hotellia löytyi yksi ainoa sormus, joka olisi ollut oikeaa kokoa ja myyjä ihmetteli miksen ota sitä. Mutta se sormus ei vaan tuntunut yhtään omalta. Enkä halunnut sormusta vain sormuksen takia, vaan sitä olisi tarkoitus pitää vuosikymmeniä. Etsintä jatkui kotiin palattua ja muutama päivä menikin kierrellessä eri liikkeitä. Netissä ennakkoon silmää miellyttävät sormukset eivät enää kokeiltaessa tehneetkään vaikutusta. Testailin melkeinpä kaikkea mahdollista, koska yllätys, näiden vuosien aikana en ollut juurikaan miettinyt etukäteen millaisen sormuksen mahdollisesti haluaisin. Tunnetusti en myöskään ole mikään nopeiden päätösten tekijä.   

Aloitin sormusten testailun jokaisessa liikkeessä ensin kuvioin koristelluista, mutta jostain syystä jatkoon pääsi aina vain valkokultaisia rivitimanttisormuksia. Halusinko oikeasti sormukseen käytettävän niin suuria summia, millaisissa hinnoissa timanttisormukset yleensä liikkuivat. Olin jo useammassa liikkeessä vertaillut eri sormuksia ja aina vaan päädyin rivitimanttiin. Malmin korupajalla alkoi vaikuttaa lupaavalta ja palvelukin oli erittäin hyvää. Tutkin erilaisia sormuksia todella tarkkaan. Lopulta minulla oli kaksi selkeää suosikkia. Onneksi myyjäkin osasi helpottaa valintaani siinä vaiheessa, kun vertailin kahta sormusta toisiinsa ja myyjä kertoi niiden olevan sama sormus. Käsityönä tehtyinä niihin voi tietysti tulla hiuksenhienoja eroavaisuuksia.  

Teme löysi myös oman sormuksensa samasta liikkeestä. Päätökset tehtyä myyjä kysyi, haluammeko jättää sormuket heti kaiverrettaviksi. Myyjältä ei jäänyt epäselväksi, että olimme sormuskaupoilla ensimmäistä kertaa. Apua, mitä näihin yleensä pitäisi laittaa. Kihlasormuksissa meillä on nyt perinteiseen tyyliin toistemme nimet ja kihlapäivämäärä. Jälkikäteen olen lukenut paljonkin erilaisia tarinoita sormusten kaiverruksista. Onneksi on aikaa miettiä, mitä mahdollisesti halutaan vihkeihin kaiverruttaa ja sekin on vielä päättämättä, ottaako Teme edes toista sormusta. 





Saimme sormukset kaiverrettuina seuraavana päivänä, sopivasti ennen pääsiäislomaa. Emme olleet kertoneet kenellekään, vaan odotimme, että perheemme huomaavat kihlautumisen loman aikana. Olin suunnitellut jo aiemmin, että molempien perheet ovat saman pöydän ääressä, vaikka kihlautumisesta en vielä silloin tiennyt. Loma-aikana yleensä suurin osa läheisistämme on samassa paikassa, joten kihlajaiset menivät hienosti siinä samalla. Ensimmäisen illan olimme Temen kotona ja aika pian kahvipöydässä sormukset huomattiin. Seuraavana päivänä olimme isommalla porukalla vanhempieni luona, mutta huomaaminen ei käynytkään ihan niin äkkiä. Kolmen tunnin kahvittelun ja erinäisten huomaamattomien ja tarkoituksenmukaisten kädenliikkeiden jälkeen viimein sormukset osuivat myös porukoiden näkökenttään. Tästä onkin riittänyt iloa ja virnuilua koko loppuvuodeksi. 

Puoli vuotta sormus on nyt ollut osa minua. Edelleen päivittäin ja useamman kerran päivässä huomaan tuijottavan kättäni tai vähintään hipaisevan sormusta tarkistaen sen olevan tallella. Töissä oli aluksi hassu olo, kun tunsin haamusormuksen kädessäni. Sairaalatyön takia en voi käyttää koruja työpäivän aikana, mutta silti jotenkin tunsin sen. Ensimmäisinä kuukausina havahduin välillä paniikkiin, että olenko nyt varmasti tehnyt oikean valinnan. Siis valinnan sormusta koskien. Välillä se tuntui kuin tehdyltä minulle ja välillä panikoin juuri sitä, että valitsinko liian pikaisesti. Kuukausien ajan olen sulatellut asiaa ja enää en osaisi katsoa mitään muuta sormusta kädessäni tässä kohtaa. Luulen, että paniikin taustalla ei ollut pelkkä sormus, vaan myös se valinta ihmisestä rinnalleni. Vaikka olemme olleet yli yhdeksän vuotta yhdessä, tämä on jälleen yksi askel eteenpäin.       

16. syyskuuta 2018

With Love - ensimmäiset häämessuni

Viime viikonloppuna olin ensimmäistä kertaa häämessuilla. Olin odottanut häätapahtumaa innoissani koko kesän ajan. Muutaman hääbloggaajan kanssa tuli puheeksi, jos lähdettäisiinkin jo päivää aiemmin Vanajanlinnaan, häämessutunnelmaan virittymistä etkoillen ja toisiimme tutustuen. Ja pian hotellihuoneet olikin varattuna. Kotona sain kuulla hieman ihmetystä, että lähden messuille ja hotelliin yöksi ihmisten kanssa, joita en ole koskaan tavannut. Uusi ajattelutapani, päätösten teko vastaamalla miksei ja hyppäämällä mukavuusalueen ulkopuolelle on tuonut tähän vuoteen enemmän huikeita kokemuksia kuin mitä olisin voinut kuvitella. Joten miksei, viime perjantaina hyppäsin auton kyytiin kohti Vanajanlinnaa. 

Hiljaista hetkeä ei ollut montakaan koko reissun aikana. Meillä oli tosi kivaa SarahinSanden ja Saran kanssa. Yövyimme Golfklubin puolella Ratsulan hotellihuoneissa ja illan aluksi kävimme syömässä golfklubin ravintolassa. Hämmästykseksemme tarjoushuoneet olivat hyvin erilaiset toisiinsa nähden, joten kokoonnuimme meidän suurempaan huoneeseen jatkamaan iltaa.  



Lauantaiaamuna Vanajanlinnassa oli kova tohina ja hyörinä, kun viimeisiä With Love -häätapahtuman yksityiskohtia aseteltiin paikoilleen. Piipahdimme Sarahin kanssa hotellin aamupalalla päärakennuksen puolella. Hääbloggaajille oli järjestettyä ohjelmaa, joka alkoi linnan historian esittelyllä. Vanajanlinnassa on mahdollista viettää hääjuhlaa. Erilaisia vihkimislokaatioita on pihapiirissä useita ja tietysti linnan sisällä oleviin saleihin saa järjestettyä vihkimisen hääjuhlan lisäksi. Vanajanlinna sijaitsee Katumajärven rannalla ja se jos mikä nostatti hymynkareen huulille.   

Tämän jälkeen siirryimme lounaalle. Ruokailutilan somistukset olivat loihtineet Suomen hääsuunnittelijat ry:n jäsenet. Kukka-asetelmat vaihtelivat pöydittäin ja jokainen pöytä oli kaunis kokonaisuus. Lilat hortensiat vetivät puoleensa magneetin lailla, joten istumapaikan valinta oli itsestäänselvä. Lounaan alussa meille esiteltiin Heidi Tuiskun malliston hääpukuja ja tämän vuoden Miss Suomi -kilpailijat pyörähtivät tilassa upeissa hääpukuluomuksissa. Sen jälkeen keittiömestari Mika Jokela esitteli menun, jota pääsimme maistamaan. 


Pitsiä, nappirivi ja sydänsilmäemoji.
Vanajanlinnan takaa Juhlapaviljongista löysimme häätapahtuman näytteilleasettajat. Saimme kuulla esittelyitä, kierrellä tilassa ennen varsinaista messujen avautumista ja jututtaa alan ammattilaisia omilla esittelypisteillään. Jälkkärinä saimma Say It With a Cake -tilausleipomon kakkupalat, jotka olivat todella hyviä molemmat. Kyselin enemmänkin kakut loihtineelta Mona Tähtiseltä vinkkejä tulevaa hääkakkua varten. Hänen tekemänsä kakut ovat aina gluteenittomia ja muutkin allergiat huomioidaan. Näyttävät ja korkeat kakut ovat vahvasti edustettuina inspiraatiokansiossani ja olisi enemmän kuin hienoa, että koko hääväelle voisi tarjota samasta luomuksesta.  

Ei siis tule yllätyksenä, että olin innoissani juuri tästä pöydästä.

Viime postauksessa kerroinkin jo tämän hetken kukkahaaveista, joten olin erittäin innoissani, kun kukka-asetelmia ja kimppuja oli myös Juhlapaviljongissa esillä. Floramoren ja Kaisan Kukan tekemissä asetelmissä oli ihanasti käytetty värejä ja esillä oli myös perinteisempiä, hempeämpiä asetelmia. Kuvissa näkyvät olivat lemppareitani. Edelleen kaikki lila, purppura ja vaaleanpunainen kolahtaa ja samaa sävymaailmaa meillä on kotonakin. Oli myös hyvä nähdä livenä pionia muistuttava puutarharuusu, koska juuri tätä olen miettinyt hääkimppuun. Floristi kertoi ilokseni, että loppukesällä kukkavalikoima on todella laaja, koska kesän kukkia on vielä saatavilla ja syksyn kukat tulevat liikkeisiin.


50 hengen shampanjatorni oli mieletön Juhlahumuan tilassa.
Tapahtumasta saimme mukaamme häälehtiä, nekin itselleni ensimmäisiä, tuotekassin ja Blue Lagoon Beautylta C-vitamiiniseeruminäytteen. Tuotekassissa oli Urjalan makeistukun karkkeja, Party Decon paikkakorttipidiketimantteja ja Siro alusasujen erikoisliikkeeltä sukkanauhan ja alusvaatetilauksesta alennusta. 




With Love -häätapahtuman muut näytteilleasettajat ja tietoa tapahtumasta löydät täältä. Mielestäni häätapahtuma oli sopivan pieni ensimmäisiksi messuiksi, mutta todella nopeasti läpi kierretty. Minulta meni linnakierros ihan ohi, mutta onneksi muiden bloggaajien kuvien kautta pääsi kurkistamaan linnan saloihin. Onneksi menimme porukalla jo edellisenä iltana paikalle, koska pelkästään tapahtuman takia matkustaminen olisi harmittanut. Blogimiitissä oli tiukka aikataulu ja muihin hääbloggareihin tutustui vain sen verran, mitä lounaalla kerkesi syönnin lomassa jutella. Onneksi blogimiitteja on tulossa toisiakin. Häiden suunnittelu on vielä niin alussa, että messuillakin tulee varmasti käytyä.