5kk häihin

Vastahan kirjoitin, kuinka häihin on puoli vuotta aikaa. Aika hupenee silmissä, mutta parempaan suuntaan ei tunnuta pääsevän. Edelleen vaan odotellaan. Päässä on soinut Dannyn sanat "Siit on 7300 päivää", kun tämä odotus alkoi. Loppuuko aika kesken? Vähän tarvitsisi vielä lisäaikaa. Suunnitelmat ovat niin selkeät kuin vain voi olla ja tekisi mieli tehdä vaikka mitä. Mutta ei auta kuin odotella valmiudessa. Tällä hetkellä meillä on viisi tai kuusi erikokoista vieraslistaa odottamassa. Tilattuja kutsuja edelleen nolla.

Edistymistä on tapahtunut kuluneen kuukauden aikana. Tämänkertainen postaus oli kuitenkin kaikista hankalin koota tähän mennessä. Enimmäkseen on ollut vain odotusta. Yhden sanan postaus olisi vähän liian lyhyt.

To do -listan tämän hetkinen tilanne: 

Kirkko ja pappi ✔ 

Vihkimisen ja hääjuhlan musiikkien suunnittelu alkanut

Hääjuhlan soittolistat työn alla

Puhelinpalaveri kanttorin kanssa ✔

Häämarssit päätetty vihkimiseen ✔

Hääparin tanssi päätetty ✔

Tienvarsikyltit saatu ✔ odottavat maalausta

Juhlapaikka ✔

Juhlapaikan pihalle ulkoteltta ✔

Catering ✔

Bändi ✔

Valokuvaaja ✔

Videokuvaaja ✔

Hääkampaus ja -meikki ✔ 

Morsiamen hääkengät ✔

Hääpuku tilattu ✔

Hääpuku on saapunut liikkeeseen ✔

Hääpuvun ensisovitus helmikuussa ✔

Hääpuvun toinen sovitus ja uuden hääpuvun tilaus maaliskuussa ✔

Sulhasen ja bestmanien pukeutumisen suunnittelu alkanut

Vihkisormusten sovituksia ja suunnittelua

Bestmanit pyydettynä ✔ 

Kaasot pyydettynä ✔

Kaasotapaaminen etänä osa 1 pidetty ✔

Kaasojen pukeutumisen suunnittelu alkanut

Hääkutsut valmiina ✔ tilausta ja lähetystä odotellessa

Hääinfon viimeisiä viilauksia

Hääsivu valmiina ✔ 

Juhlapaikalle häiden paperituotteiden suunnittelua

Hääkimpun ja hääkukkien suunnittelu hyvällä mallilla, lähempänä häitä lopulliset valinnat

Juhlapaikan koristeiden ja valojen suunnittelua: osa omasta takaa ja osa vuokrataan

Hääviikonlopun majoitus ✔ sulhanen haluaa yllättää hääyöpaikalla

Odottelun lomassa on ehtinyt tehdä myös muutakin. Vietimme kihlapäivää ennakkoon kotona. Pienillä muutoksilla sai ekstraa perus kotoiluun. Kokkailimme yhdessä pitkän kaavan mukaan. Kokkailun välissä kävimme ulkoilemassa. Käveltyä on tullut paljonkin, reittejä vaihdellen. Kotona kävi samanlailla kuin usein ravintolassakin syödessä. Kolmen ruokalajin illallinen supistui kahteen. Jälkiruoalle ei jäänyt tilaa, vaikka sen pitäisi mennä ihan eri mahaan. Illaksi oli vielä kylppäriin luotuna spa-henkeä kynttilöillä, musiikilla ja rentouttavalla ihonhoidolla. 

Viikonloppu oli täynnä juhlan aihetta, ulkoilua ja hyvää ruokaa, kun piipahdimme juhlistamaan läheistä perheen kesken. Varsinainen kihlapäiväkin meni hyvin samalla kaavalla. Uskaltauduimme mahdollisesti viimeisiä kertoja järven jäälle kävelemään. Ja tämänkin päivän kruunasi yllättäen vastaan tullut hyvä ruoka. Pienet suuret ilot, joita on oppinut arvostamaan näinä aikoina, kun vaihtoehdot ja tekeminen ovat rajoitettuja. Onneksi on myös asioita, jotka pysyvät. Nopeasti on hujahtanut kolme vuotta kihloissa.   

Alkupalaksi kuhaa salaattipedillä.

Hääkutsut ovat odotelleet valmiina jo tovin. Nyt myös hääsivu on valmis. Hääsivumme on Tahtoo hääsovelluksessa, jota olen käyttänyt muutenkin häiden suunnittelun apuna. Enää pitäisi päättää, mitä kaikkea kutsun mukana olevassa hääinfossa kerrotaan. 

Hääsivun tekeminen oli yllättävän helppoa. Hääsivulle saa laitettua niin paljon infoa kuin haluaa. Ei ole paperisen hääinfon asettamia kokorajoituksia. Mielestäni onkin järkevämpää tehdä ensin hääsivu ja sitten katsoa, kuinka paljon haluaa kertoa kutsun mukana hääinfossa. Osa hääpareista ohjaa suoraan hääsivulle, josta saa kaiken infon. Hääsivun tekeminen vei aikaa ja tottakai haluaisimme, että vieraat myös kävisivät hääsivulla. Jos kutsun mukana on jo kaikki tarpeellinen info, hääsivu jää vähän turhaksi. Ajattelin kylläkin, että laitamme tärkeimpiä tietoja myös kutsun mukana, jotta hekin vieraista ovat kartalla, jotka käyttävät nettiä vähemmän.

Pääruokana naudan ulkofilettä kukkakaalipyreellä ja värikkäillä lisukkeilla.

Hääviikonlopun yöpymisen varmistuttua välimatkat hieman pitenivät. Päädyimme kuitenkin lopulta ajamaan itse kampaamoon, johon olin varauksen tehnyt jo viime vuonna. Olen käynyt kampaajalla värjäämässä hiuksiani muutamaan otteeseen ja on huojentavaa, että samassa paikassa onnistuu myös häävärin värjäys ja hääaamuna kampausten teko. Meikkaaja tulee myös luoksemme kampaamoon. 

Olen nähnyt hääunia aiemminkin. Tällä kertaa heräsin siihen, kun olin käynyt eri kampaajalla kuin luottikampaajani ja tämä uusi ihminen oli toiveista huolimatta päättänyt leikata minulle lyhyen polkan ja etuhiukset. Itkuksihan se meni. Uusi kampaaja lohdutteli, että kyllähän hiukset kasvaa. Mukanani ollut henkilö täräytti hänelle, että niin, hänellä on häät tulossa eikä tässä enää ole liikoja aikoja kasvatella etuhiuksia pois tai hiuksiin muutenkaan lisää mittaa. Tarkoitus on käydä elävoittämässä hiuksia kesän alussa. Täytyykin olla tarkkana toiveiden kanssa. 

Kaasojen kanssa olemme jutelleet hääviikonlopun aikatauluista. Sain myös laitettua koko häätiimille listaa, mitä hääpäivä pitäisi sisällään ja millaisia hoidettavia asioita olisi. Oletettavasti häätiimin tapaaminen on etänä, mutta olisi kiva käydä porukalla suunnitelmia läpi. Katsotaan sitten, kun joskus saisimme kutsut liikkeelle, että minkäkokoista juhlaa ollaan viettämässä.

Kuukausien vähetessä polttaritkin ovat hiipineet ajatuksiin. Olen tuijottanut kalenteriani ja miettinyt, missä välissä nekin pystyisi olemaan ja miten. Kauheasti tekisi mieli kuulla, onko polttareita vielä ajateltu ja mitä on ajateltu. Pitäisi malttaa olla työntämättä nenäänsä suunnitelmiin, mutta en millään malttaisi pysytellä sivussa. 

Vuosi häihin treffipäivä

Elokuussa vietimme vuosi häihin päivää. Sulhanen oli tehnyt suunnitelmia, joita ei halunnut paljastaa minulle ennen aikojaan. Ohjeiksi hän antoi pakata uikkarit, pyyhkeen ja kesämekon. Olin aika varma, että vietämme elokuisen lämpimän kesäpäivän ainakin osittain rannalla, joten pakkasin mukaan myös vilttiä ja hellehatun. Kuinka väärässä olinkaan.

Kävimme sushibuffetissa syömässä ja sen jälkeen olin aivan satavarma, että nyt on aika siirtyä rannalle. Ajoimmekin parkkihalliin ja sulhanen kertoi, että uikkareille olisi käyttöä. Olimme Tampereen keskustan liepeillä, Lapinniemessä Holiday Club Tampereen kylpylässä. Eipä tullut rantakassille käyttöä. Pelkkä allasosastolla käväisy ei kuitenkaan ollut suunnitelmissa, vaan sisäänkirjautuessa hotelliin kuulin lisää yllätyksiä. Sulhaselle oltiin soitettu hotellilta aiemmin ja varmistettu saapuminen sekä halutaanko korottaa huonetta. Majoituimmekin saunalliseen sviittiin omalla parvekkeella. En ole koskaan yöpynyt sviitissä. Menin tästä yllätyksestä niin shokkiin, että sain hieman keräillä itseäni. 

Viimeisiä kesäpäiviä ja järvi täynnä menijöitä, noita pieniä pisteitä.

Pelkästään sviitti itsessään ei aiheuttanut näin voimakasta reaktiota. Ehkä se, että useamman päivän olin varpaillani. Mitä tapahtuu, milloin tapahtuu, missä tapahtuu. Mutta myöskin se, että minua arvellutti ihan vietävästi olla kylpylähotellissa. Onko se turvallista? Paljon ihmisiä. Onko turvallista mennä uimaan? Lukittaudunko huoneeseen ja odotan aamua? Sulhanen sai minut rauhoittumaan. Virus ei leviä veden mukana, joten kylpylän allasosastollekin voi mennä. Mutta ne kaikki pinnat, joihin kosketaan ja eri-ikäiset ihmiset samassa tilassa sisällä. Kylpylähotelli oli kaikkea sitä, mikä sai sisäiset hoitajan hälytyskellot soimaan. 

Mutta pääsin siitä yli. Ja loppupäivä menikin oikein kivasti. Tämä oli myös hyvä muistutus, että minun täytyy opetella tulemaan yllätetyksi ja nauttimaan siitäkin. En voi aina olla ohjaksissa ja vastata kaikesta. Ihan hyvä harjoitus myös tulevia polttareita ajatellen, koska silloin päivä on enemmän ja vähemmän täynnä yllätyksiä. Ja olisi silti kiva, etten vetäydy johonkin nurkkaan tärisemään. Mutta selvästi minulle on tarpeeksi extremeä vain sopeutua tietämättömyyteen. 

Sviittimme viidennessä kerroksessa.

Kilisteltiin päivän kunniaksi skumppaa ja hengähdettiin hetki parvekkeella maisemia katsellen. Uusi herkistyminen oli kuitenkin vielä edessä. Tahdotko vielä vuodenkin päästä? Olen kuulema niin antaumuksella suunnitellut häitä, että haluanko vielä myös naimisiin vai vaan suunnitella isoja juhlia. Onneksi tämä tuli puheeksi, jotta olemme jälleen samalla polulla kohti yhteistä päämäärää. Vaikka häiden suunnittelu on vienyt täysin mennessään ja olen hurahtanut kaikkeen häihin liittyvään, eniten kuitenkin odotan juurikin naimisiinmenoa ja lupausta toisillemme pitävämme aina yhtä. Tottakai varmistin, että sulhanen on myös samoilla linjoilla. Häiden suunnittelu jatkuu.

Jotenkin nyt sitä kuitenkin heräsi vahvasti todellisuuteen, että ihan oikeasti ne häät ovat tulossa. Ei enää jossan kaukaisuudessa, sitten joskus, vaan ihan oikeasti vuoden päästä. Tai hetkinen, pian 11kk enää tässä kohtaa. Olemme suunnitelleet ja tehneet varauksia omaan tahtiin, eikä niinkään samalla tavalla, kun häät suunniteltasiin vuodessa tai parissa. Sen vuoksi to do -listamme voi erota paljonkin, mitä yleensä suositellaan tekevän milloinkin. Mutta suunnitteilla on jonkinlaista ajatusten kokoamista kuukausittain ja sitä, missä mennään nyt ja mitä on seuraavaksi hoidettavana.

Hotellin terassilta maisemaa. Huomaa etualalla veneen nimi, tietäjät tietää.

Käytiin kävelemässä rantoja pitkin ja katseltiin tulevia kotimaisemia. Oli hyvinkin jännä fiilis, että kohta me asutaan täällä. Tuolloin oltiin vielä ihan turisteina liikenteessä. Maisemia katsellessa oli kuitenkin rauhallinen olo. Tykkään järvimaisemista enemmän, koska silloin huonolla suuntavaistollakin kaikki on jotenkin hallittavissa ja paremmin hahmotettavissa, kun vastaranta näkyy. 

Päivä oli uskomattoman lämmin ja aurinkoinen, viimeisiä kesäpäiviä. Illalla käytiin pulahtamassa allasosastolla ja selvisin siitäkin hengissä. Allasosastolla ei ollut onneksi mitenkään ruuhkaa. Olen myös niin saunaihminen kuin vaan olla voi. Olikin hienoa siirtyä allasosastolta oman huoneen saunaan. Ihan suorilla saunaan ei kuitenkaan päässyt, koska odottelimme sen lämpenemistä. Sillä välin sulhanen kävi hakemassa meille pizzat alakerrasta.

Aamulla kävimme syömässä suosituksen mukaan varattuna aikana. Aamupalaa oli porrastettu kerrosten mukaan. Tarjonta oli aamupalabuffetissa runsas ja monipuolinen, oikein kattava hotellin aamupala. Olisi myös ollut mahdollista noutaa aamupalakassi huoneeseen, mutta silloin kaikki lämpimät vaihtoehdot olisivat jääneet väliin ja ne juurikin ovat sulhasen lemppareita. Vaikka aamupalalla oli väkeä, saimme pöydän kahdestaan. Onni oli oma käsidesi täälläkin mukana. Noutopöydän alussa oli myös käsidesiä tarjolla. Noutopöydän sijainnin vuoksi välillä oli hieman ahdasta ja hankala pitää turvavälejä. Meillä ei ollut kiire mihinkään, joten ei tarvinnut tungeksia ruuhkan silmässä. 

Sulhanen osti kukkia ja ajattelevaisena vielä ruukkukukan, joka pysyy paremmin liikkuvassa menossa mukana. Tämä kukka koristi muuton jälkeen uutta kotiamme heti ensimmäisenä.

Näin jälkikäteen makusteltuna vuosi häihin treffipäivä oli oikeinkin ihanaa yhteistä aikaa poissa kotoa. Samalla suunnittelimme häihin liittyviä asioita. Ja kuinka paljon sulhanen oli suunnitellut pääni menoksi ja pystyi pitämään kaiken salassa. Treffipäivä oli samalla vähän kuin hääyön harjoitus. Olen pallotellut ajatusta, kannattaako hääyöpaikkaan satsata saunoineen päivineen, kun huoneessa kerkeää olla ihan muutaman hassun tunnin. Olenkin huomannut muutamien hääparien varanneen toisen hotelliyön hääyön lisäksi, jolloin ehtii rentoutua ja oikeasti nauttia olostaan omassa hääkuplassa. 

Kihlapäivä

Huii, tällä viikolla meillä oli kihlojen vuosipäivä. Ihan todella hurjaa ajatella, että kokonainen vuosi on jo vierähtänyt siitä, kun sulhanen polvistui ja mullisti maailmani. Eihän kihlautuminen ja naimisiinmeno kovin ihmeellisesti muuta arkeamme, mutta toisaalta onhan se myös iso juttu. Yhdessä olemme olleet vuosia ja tänä kesänä voimme sitäkin juhlistaa vähän enemmän, kun tulee pyöreitä täyteen. Jos minulta kysytään, aina on hyvä syy juhlaan. Mutta ennen kaikkea, mitä tämä kihlautuminen meille sitten merkitsee?

Ajatellaan samalla tavalla kihlautumisen olevan lupaus siitä, että yhdessä ollaan ja eteenpäin mennään. Vaikka tosiaan ollaan seurusteltu pitkään, jotenkin tämä oli vielä selkeämpi askel kohti yhteistä tulevaisuutta. Aluksi sitä ajatteli, ettei varmaan tunnu edes oikein missään, mutta kihlautumisen ja sormusten hankinnan jälkeen oltiin muutama kuukausi omassa vaaleanpunaisessa kuplassamme. Ihan kuin alkuhuuma olisi iskenyt uudestaan. Se oli kyllä hassua, mutta oikein kiva yllätys. Nyt arki on tasaantunut jälleen. Tai voiko arkikaan olla enää niin tasaista, kun välillä saan oikein kunnon hääsuunnitteluhepuleita ja isken ideoita ilmoille oikealta ja vasemmalta. Sulhanenkin on välillä huokaillut, että onko se nyt sitten tämmöistä hössötystä häihin asti. Ei sentään. Välillä saan ideoita yötä myöten tai herään aamulla ja ensimmäisenä mielessä on jokin ratkaisu milloin mihinkin hääpulmaan. Mutta on myös aikoja, että ajatuksiin mahtuu muutakin. Minun kanssani voi myös jutella muustakin ja välillä vähän häkellynkin, jos joku kysyy jotain häistä. 

Kihlapäivä osui keskelle arkea, mutta järjestin silti vähän jotain extraa. Haimme sushia kotiin ja skumppakin oli ollut jo hyvän aikaa viilentymässä. Minulla on tällä viikolla erikoisruokavalio, joka onneksi ei ollut vielä niin tiukka, että muutamat sushit ja skumpat sallittiin. Päivän ajan olin sormet ristissä, että muistaakohan sulhanen ostaa kukkia. Tykkään kukista todella paljon ja niitä meiltä löytyy kotoa juuri niin paljon, kun jaksan kaupasta vain kantaa. Heitin sulhaselle kuitenkin kihlapäivän aamuna, että kai tiedät, mitä tämä päivä tarkoittaa. Ja kyllähän hän tiesi, kun näin ihanan ja täysin minunvärisen kimpun kanssa kotiutui. 

Saimme vuosi sitten kihlalahjaksi skumppalasit, joihin on kaiverrettu sormukset, nimemme ja kihlapäivä. Paketin aukaistua toisesta lasista paljastui pieni valuvirhe. Pelkäsin silti, että käytössä toinen lasi voi hajota herkemmin. Saimme hyvityksenä toiset samanlaiset lasit eli voimme nyt näillä kilistellä kotona ja toinen pari laseja jää odottamaan hääpäivää. Mielestäni kaiverretut lasit oli tosi kiva lahjaidea. Saisikohan laseihin vielä jälkikäteen kaiverrettua hääpäivämääränkin.