13. toukokuuta 2021

Vihkisormuksen metsästys

Kuukaudet käy vähiin eikä vihkisormuksia ole vielä hommattuna. Olen häämessuilla kokeillut useampiakin sormuksia, koska samassa tilassa eri koruliikkeiden pisteillä piipahdus on ollut niin helppoa. Nyt kuitenkin vihkisormuksen etsintä vaatii hieman enemmän vaivannäköä.

Pidän kihlastani niin paljon, että yhdessä vaiheessa mietin jopa, tarvitsenko edes erillistä vihkisormusta. Enkä kyllä vieläkään tiedä tarvitsenko, mutta enemmänkin haluan. Jotenkin kaksi sormusta näyttävät itselleni enemmän sen, että ollaan naimisissa. Vaikka sehän on vain sormus, koru muiden joukossa ja silti ei sittenkään pelkkä koru. Ilman vihkisormustakin tunnen varmasti, että olemme naimisissa. 

Kihlani on näyttävä ja haluan vihkisormuksen myötä sormusten täydentävän toisiaan. Tähän mennessä on tuntunut, että sormukset kilpailevat huomiosta eikä sopivaa yhdistelmää ole osunut kohdalle. Kihlasormuksen valinta ei aikanaan ollut helppoa, ja vihkisormuksen valitseminen tuntuu vielä astetta haastavammalta. 

Ois kiva löytää kihlalle kaveri.
Tämä kuva laitettiin ystäville, kun kerroimme kihlautumisesta. 
Olen sovittanut kivettömiä vihkisormuksia, mutta ihan pelkistetty ei kuitenkaan tuntunut omalta. Vihkisormuksessa olisi hyvä olla jokin katseenvangitsija, kaiverruksia tai muuten koristelua. 

Tammen seppelesormuksen koristelu muistuttaa nimensä mukaan seppelettä. Kokeilin tätä sormusta kultaisena ja sitä saa myös valkokultaisena. Sormus oli hieno, mutta jäin kaipaamaan vielä sitä jotain. Kihlaakin etsiessä kokeilin ensin kivettömiä, mutta lopulta aina vain päädyin ihastelemaan kivellisiä sormuksia.


Olen kokeillut Au3 Kultasepät koruliikkeen tunnettua Keto-sormusta. Lempivärini on purppuravioletti ja halusin kokeilla, miltä vaaleanpunaisen ja violetin sävyiset kivet näyttäisivät kihlan rinnalla. Keto-sormusta on kapeammalla ja leveämmällä rungolla ja yksinään Keto-sormus on oikein näyttävä. Ajattelin, että voisin repäistä ja ottaakin vihkiini värillisiä kiviä. Sovitettua yhdistelmä ei ollutkaan toimiva. Näyttävät sormukset kilpailivat huomiosta, joten tämä ei ollut minulle tarkoitettu yhdistelmä. 


Pitkän tuumaustauon ja nettivalikoimien selauksen jälkeen kävin viime joulukuussa jälleen sovittamassa sormuksia. Paikaksi valikoitui Kultasepät Andreasen Tampereella. Heidän Tulppaani-mallistonsa on houkutellut pidempäänkin. Tarkkaan en tiennyt vieläkään, millaisen haluaisin, joten sovitin jälleen useampia erilaisia sormuksia.

Voisi sanoa, että oma kihlani on rivitimanttisormus, vaikka timantit eivät ulotu reunasta reunaan. Olen kokeillut aiemminkin täyttä riviä kihlan kaveriksi Kultajousen ja Malmin korupajan sormuksista. Kaksi rivitimanttisormusta rinnakkain ovat mieletäni liian samanoloiset, vaikka sormukset ovatkin erilaiset. 


Tulppaani-sormus näyttää erityisen hyvältä sivulta, mutta itsehän näen sen eniten juuri ylhäältäpäin. Tuijotin kuin suurennuslasilla yksityiskohtia ja en vaan saanut silmiäni irti timanttien kiinnityksistä. Juurikin nuo kivien ympärillä olevat kynnet tuntuivat jättävän sormuksen upeuden varjoonsa. Pieni juttu, josta tuntui nousevan isompi ongelma. Kukkaihmisenä ajattelin, ettei osuvampaa sormusta voisi enää ollakaan, mutta lopulta se ei ihan heittämällä kolahtanutkaan.


Pidän niin paljon kihlani timanttien upotuksesta, joka ei vedä huomiota itseensä, vaan voin keskittyä olennaiseen ja ihastella sormusta. Vihkisormusta etsiessä mieleeni onkin jäänyt erikoinen ehdotus. Kun pidän kihlastani niin paljon, miksen hommaisi toista samanlaista. 

Vihkisormusta ei tuntunut löytyvän valmiina. Mietin, millainen unelmasormukseni voisi olla ja lähestyin ideoilla ja inspiraatiokuvilla kultaseppiä. Tällä hetkellä olen saanut yhdestä paikkaa ehdotelmia, millainen vihkisormus voisi olla teetettynä. Toisaalta mietityttää ihan hirveästi teetättää, koska olen tottunut tekemään päätökset nähtyäni. Etänä suunnittelu on tehty helpoksi, mutta se avaa loputtomasti mahdollisuuksia. Näin kesän kynnyksellä aika hupenee ja pitäisi tehdä päätöksiä, jos meinaa saada sormuksen häihin mennessä.  

Sormusta etsiessä minulle on sanottu, että kyllä sen oman sormuksen tietää, kun se oikea ja sopiva osuu kohdalle. Odotan sitä hetkeä.


Lue myös: 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!