9. huhtikuuta 2018

Kihlamatka

Olimme jo pitkään puhuneet, että lähdemme reissuun, kun Temen talviloma koittaa ja minullakin on sopiva väli vapaata. Silti ajankohta pääsi yllättämään ja heräsimme yhtenä sunnuntaiaamuna todellisuuteen, että matka on varattava tänään, jos meinaamme johonkin lähteä. Muutamat googlailut ja vertailut, tietojen syöttö ja viiden päivän reissu Prahaan oli varattuna. Vahvistusviestien jälkeen olo oli kutkuttavan odottava. Luvassa rentoutumista, hyvää ruokaa, nähtävyyksiä ja vaan oleilua yhdessä. Siskolta lainasin pari Praha-opasta, jotka selailin läpi parissa päivässä ennen lähtöä. Olemme reissatessa todenneet, että yhdestä kahteen nähtävyyttä päivässä on hyvä. Lomaa ei suoriteta aikataulun kanssa. Suunnittelu on kuitenkin kivaa fiilistelyä kohti lomatunnelmaa. Valitsimme molemmat muutamia juttuja, joita olisi hieno päästä näkemään. 

Reissupäivän aamut on parasta, kun on se kutkuttava ja kihelmöivä olo. Koneessa olin taas vaihteeksi ihan täpinöissäni, että nyt me liikutaan, nyt me rullataan ja hei nyt me lennetään. Maisemien tuijottelu on parasta, joten sain olla mennessä ikkunapaikalla. Parin tunnin lento meni ihan hujauksessa. Hotellimme oli lähellä metroasemaa, joten matkasimme kentältä bussilla ja metrolla. Hotelliin päästyä huoneemme olikin jo valmis. 

Minähän olin koko ajan ajatellut, että lähdemme yhteiselle talvilomalle. Odotin kiireetöntä yhdessäoloa ja uuteen kaupunkiin tutustumista. Teme oli kuitenkin tietämättäni suunnitellut yllätyksen pääni menoksi ja yllätyksessä toden totta onnistui. En osannut aavistaa mitään ja reaktioni  kosinnan hetkellä oli sen mukainen. Samaan aikaan itkua ja naurua, häkellyin ihan täysin. Nytkö minun täytyy tämä päättää? Valinta, johon olen tiennyt vastauksen jo pitkään, pitäisi tehdä nyt. Temestä hetki varmaan tuntui älyttömän pitkältä ennen kuin sain sanaakaan suustani. Ja niin tavallinen talvilomareissu muuttui kihlamatkaksi. 



Seuraavana päivänä noustiin Zizkovin televisiotorniin. Näköalatasanne oli 97m korkeudessa. Aamupäivä oli harmaa ja sateinen, mutta nähtiin kuitenkin maisemia hyvin ja pitkälle. Sateinenkaan päivä ei saanut hymyäni hyytymään. Varmaan kävelinkin koko loman pari senttiä maanpinnan yläpuolella. Olin ihan honeymoonilla. Sateinen päivä ei olisi voinut osua parempaan kohtaan, koska olin varannut meille samaiselle illalle hieronnat ja sen jälkeen pääsimme rentoutumaan saunan lämpöön ja porealtaaseen.   


Tutustuttiin myös Prahan menoon. Käytiin mm. Hemingwayssa, jossa tarjoilija ohjasi meidät istumaan ja otti tilauksemme. Juomien saapuessa tarjoilija kertoi, että juomani päällä on itsetehty vaahtokarkki. Temen juoman rekvisiittaan kuului kalaverkkoa ja juoman seassa oli jäävuoren kokoinen jääpala. Loppuillasta käytiin pyörähtämässä Keski-Euroopan suurimmalla klubilla, Karlovy Laznella. Vaikka viisikerroksisessa baarissa oli erilainen teema joka kerroksessa, musiikit eivät sekoittuneet toisiinsa liikkuessa kerrosten välillä. Näimme robotti DJ:n, tyttöjä istumassa martinilaseissa ja tanssimassa lavoilla ja baaritiskin, jolla tarjoiltiin pullotettua happea.   


Viimeisenä kokonaisena lomapäivänä noustiin kävellen Petrinin kukkulalle. Alunperin oli tarkoitus mennä kiskoköysirataa pitkin, mutta paikka oli tauon jälkeen ensimmäistä päivää auki ja jonot olivat sen mukaiset. Kukkulan huipulla oli Petrinin näköalatorni, joka muistutti Pariisin Eiffel-tornia. Ulkoilmatasanteelle päästäkseen piti nousta vielä 300 porrasta. Kunnon jalkatreeni ennen huikeita maisemia. Loman alussa oltiin noustu Vltava-joen toisella puolella tv-torniin ja nyt näimme Prahaa myös joen tältä puolen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!