23. tammikuuta 2021

7kk häihin

Näin tammikuussa ei ole to do -listan puitteissa suurempia hoidettavia asioita, mutta edistymistä kuitenkin. Enimmäkseen on saanut keskittyä tähän kutkuttavaan tunteeseen, että nyt ollaan meidän häävuodessa. Ja kun viimein on tullut luntakin, olen ihan talven ihmemaassa. Kuusi ja joulukoristeet on karsittu kotoa jo hyvän aikaa sitten odottamaan ensi joulua. Jäljellä on kuitenkin tunnelmavaloja, kynttilöitä, kuumia juomia ja sellaista talven luomaa rauhoittavaa tunnelmaa.  

Alkuun jälleen katsaus, miltä meidän lista näyttää tässä vaiheessa, kun häihin on seitsemän kuukautta:

Kirkko ja pappi ✔ 

Vihkimisen musiikkien suunnittelu alkanut

Puhelinpalaveri kanttorin kanssa 

Häämarssit päätetty vihkimiseen 

Tienvarsikyltit saatu ✔ odottavat maalausta

Juhlapaikka ✔

Juhlapaikan pihalle ulkoteltta ✔

Catering ✔

Bändi ✔

Valokuvaaja ✔

Videokuvaaja ✔

Hääkampaus ja -meikki ✔

Morsiamen hääkengät ✔

Hääpuku tilattu ✔

Hääpuku on saapunut liikkeeseen ✔

Hääpuvun sovitus varattuna helmikuulle

Hääpuvun sovitus kaasojen kanssa varattuna maaliskuulle

Vihkisormusten sovituksia

Bestmanit pyydettynä ✔ 

Kaasot pyydettynä ✔

Kaasotapaaminen etänä osa 1 pidetty ✔

Kaasoviikonloppu sovittuna maaliskuulle

Kaasojen pukeutumisen suunnittelu alkanut

Hääkutsut valmiina ✔ tilausta ja lähetystä odotellessa

Hääinfon viimeisiä viilauksia

Juhlapaikalle häiden paperituotteiden suunnittelua

Hääkimpun ja hääkukkien suunnittelu hyvällä mallilla, lähempänä häitä lopulliset valinnat

Juhlapaikan koristeiden ja valojen suunnittelua: osa omasta takaa ja osa vuokrataan

Hääyöpaikan etsintä ja varaus


Vuoden vaihduttua kokeilin jälleen kepillä jäätä ja kyselin sulhaselta, milloin hän on ajatellut bestmaneita pyytää. Mielestäni se olisi kiva hoitaa viimeistään ennen hääkutsujen lähetystä. Ja sulhanen yllätti. Hän oli jo bestmaninsa pyytänyt, mutta ei ollut vielä tullut puheeksi kanssani joulun ja uuden vuoden täyttäessä ajatukset. Bestmanien valinta oli tavallaan ilmeinen. Päätös ei silti syntynyt ihan tuosta noin vaan, vaan otti oman aikansa. Meillä on kolmen kaason lisäksi kaksi bestmania. Ihanaa, että häätiimimme on nyt kasassa.


Varmistin seurakunnalta kirkkovarauksemme näkyvän tälle vuodelle ja siellähän se oli. Otin yhteyttä myös kanttoriin ja pidimmekin jo ensimmäisen puhelinpalaverin vihkimisen musiikeista. Ajattelin, että pidämme palaveria lähempänä kesää, mutta oli kiva saada suunnitelmia eteenpäin jo nyt. Vihkimarssit on nyt päätetty. Nuotteja täytyy vielä metsästää kanttorille. Lyhyemmällä aikataululla toiveiden toteutuminen ei välttämättä olisi ollut mahdollista. 

Saimme kanttorilta myös neuvoja vihkimisen aikana esitettävän virren ja lauluesityksen valintaan. En edes tiennyt, että virsikirjan virsiin on mahdollista tutustua netissä, virsikirja.fi. Osan virsistä voi myös kuunnella sivuilla, mutta vähintään pääsee lukemaan virsien tekstejä. Näissä onkin vielä pohdittavaa.

Aiempien hääparien vinkeistä oppineena laitoin sähköpostia myös muille varauksillemme. Niinkin on käynyt, että jokin sovittu ei enää hääpäivänä olekaan ollut sitä mitä piti, varausta ei ole ollut ollenkaan tai pahimmassa tapauksessa koko yritystoiminta on muuttunut tai päättynyt ilmoittamatta. Ikävien yllätysten välttämiseksi varmistin varaukset jo nyt ja tähän mennessä tehdyt varaukset ovat kunnossa.


Soitin tammikuun puolivälissä hääpukuliikkeeseen kysyäkseni hääpukuni tilannetta. Tilatessa oli arvioitu hääpuvun saapuvan helmi-maaliskuussa. Heillä näkyi, että olin häämekosta jo osan maksanut, mutta tilaustietoa ei puhelun aikana löytynyt mistään. Myyjä lupasi palata asiaan, kunhan on selvittänyt, missä vaiheessa hääpukuni on. Jäi sellainen tunne, että apua, onko tässä käynyt niin, että hääpukutilaus ei olekaan syys-lokakuussa mennyt eteenpäin. Ja voin sanoa, että päivien aikana odotellessa kerkesi käydä kaikki skenaariot läpi ja valmistautua siihen, että hääpuvun etsintä on aloitettava uudelleen. 

Huojentava puhelu tuli kuitenkin muutaman päivän jälkeen. Hääpukuni on jo saapunut. Mietin, pitäisikö käydä sovittamassa ennen maaliskuista kaasoviikonloppua, mutta toisaalta haluan kaasoni sovitukseen mukaan. Hääpukua etsiessä suurimman osan sovituksista kävin yksinäni ja pari kertaa siskokaasoni kanssa. Mutta sitten olen kuullut myös näitä tapauksia, että hääpuku onkin ollut liian pieni tai suuri tai on tullutkin joku valmistusvirhe ja hääpuku on lähetetty takaisin. Siinä mielessä tuntuu pitkältä ajalta odotella maaliskuun alkuun, jos edessä onkin jotain vastaavaa. Ei pitäisi ajatella pahinta, mutta haluan varautua kaikkeen.

Tässäkin tapauksessa yön yli nukkuminen auttoi tekemään päätöksen. Otin jälleen yhteyttä hääpukuliikkeeseen ja varasin sovituksen helmikuun alkuun. Kaasojen kanssa mennään myös maaliskuussa sovittamaan hääpukua ja kaasot saavat vinkkejä, kuinka auttavat hääpuvun päälleni. Samalla käynnillä kaasojen on mahdollista kokeilla, jos löytyisi sopivaa kaasomekkoa. Ompelijan kanssa katsomme hääpuvun istuvuuden lähempänä häitä. Hääpuku saa jäädä liikkeeseen säilytykseen, jos heillä on tilaa. Toisaalta, maltanko jättää hääpukua sinne odottamaan. 


Saimme perhetutuilta tienvarsikyltit, joita oli meille säästelty siskon ja hänen miehensä puuvajassa. Pienellä riskillä kenties, mutta kyltit ovat säästyneet saunan pesältä. Nyt kyltit on siirretty säilöön lähemmäs juhlapaikkaa odottamaan kesää ja maalausta. Kyltit palautuvat häidemme jälkeen samaiseen puuvajaan odottamaan seuraavaa käyttöä. Vaikka kaikilla tuntuu olevan vähintään Google Maps apuna, mielestäni tienvarsikyltit ovat kiva, pieni yksityiskohta. Niitä on ollut aiemminkin hauska bongailla ajellessa. Onko teille tulossa näitä vai onko ihan turhake? 


Helmikuu

Helmikuu lyhyenä kuukautena hujahtaa varmasti vauhdilla. Tänä vuonna melkeinpä joka kuussa on aihetta juhlaan ja kilistellään kerran jos toisenkin. Helmikuussa on myös puoli vuotta häihin ja se jos mikä tuntuu hurjalta. Vastahan tilasin hääpuvun ja nyt se on jo saapunut. Hääpuvun myötä tunne vahvistuu entisestään, että alttarille tässä ollaan menossa. Olen nähnyt unia enemmänkin, että olemme menneet naimisiin ilman, että minulla on ollut hääpukua ja unissakin olen epäröinyt, että vihittiinkö meitä sittenkään.


Maaliskuu   

Kaasojen kanssa on sovittuna viikonloppu, jota odotan jo malttamattomana. Toivottavasti viimein näemme muutoinkin kuin puhelimen ruudulta. Pääsee höpisemään kaikkea häihin liittyvää ja muutenkin vaihtamaan kuulumisia. Yksi kaasoistani on lapsuudenystäväni, jonka kanssa on viimeksi nähty kesällä 2019 eli ihan jäätävän pitkä aika sitten. Siskojen kanssa näemme vähän useammin vuoden aikana, mutta varsinkin näin korona-aikaan näkeminen on jäänyt kaikinpuolin ihan liian vähäiseksi. Siksi jo se, että viikonloppu on laitettu kalenteriin, tuntuu erityisen kivalta. Tottakai varmaksi ei voi sanoa, että tämä viikonloppu toteutuu, mutta sen näkee sitten lähempänä.   

Hääpukuliikkeestä neuvottiin, että vanhojentanssien jälkeen on otollista aikaa etsiä myös sulhaselle pukua. Tästä neuvosta otin onkeeni. Valmistelin jo sulhastakin ajatuksella, että maaliskuussa aloitetaan etsimään hänelle pukua. Sulhanen ei ole vielä päättänyt haluaako uutta pukua, mutta vuokrattaviakin on. Hänellä on myös aiemmin hankittu puku, jota voisi käyttää hääpäivänäkin, mutta sitä täytyisi tuunata enemmän sulhasmaiseksi yksiyiskohdilla. 

Maaliskuussa juhlistamme myös kihlapäiväämme. Kolme vuotta on mennyt kuin siivillä hääkuplassa.  Ei sitä ole käsittänytkään, kuinka paljon häihin liittyy ennen kuin niitä alkoi suunnitella.


Huhtikuu

Huhtikuussa voisi jo olla korkea aika lähettää hääkutsut. Mietin myös pitkään, onko paperikutsuille tarvetta, kun on kaikenlaisia hääsivuja ja sähköisiä ilmoittautumisia. Kutsujen lähetys kuvaviestein olisi helppoa ja nopeaa. Mutta joulukuussa sen huomasi, kuinka oikein odotti postin kolahtamista ja millaisia joulukortteja tänään tulee. Paperinen kutsu on konkreettinen ja ei niin helposti deletoitavissa. Kuinka hienoa onkaan yllättää hääkutsulla, vaikka osa jo osaa sellaista odotella saapuvan. 


Huhtikuuta pidemmälle en ole osannut tarkempaa to do -listaa miettiä. Se varmasti muotoutuu tässä talven ja kevään aikana, että mitä olisi hyvä hoitaa milloinkin. Tekisi niin mieli mennä jo juhlapaikallekin suunnittelemaan. Viimeksi olemme käyneet paikan päällä elokuussa 2019, kun etsimme hääpaikkoja. Pääsisi tekemään myös listan, mitä kaikkea hääpaikalla on valmiina ja mitä täytyy vielä vuokrata ja hankkia. Keväällä ja kesällä on tiedossa useampiakin palavereja eri kokoonpanoilla.

Innostus suunnitteluun alkaa palata ennalleen. 
Pienin askelin eteenpäin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!