Love me do Winter Fair hääblogimiitti

Häämessuille pääsy ja hääblogimiittiin osallistuminen saatu

Love me do -häätapahtuma ja Häät Media

Niin paljon kuin odotin viime viikonlopun Love me do -häämessuja, odotin hääbloggaajien blogimiittiä. Hääblogiäänestyksessä en yltänyt kymmenen parhaimman joukkoon ja en yhtään ihmettele, koska kärkikymmenikkössä kaikki olivat pidempään bloganneita ja jokainen ansaitsi kyllä paikkansa. Yllätyin iloisesti, kun pääsin hääblogimiittiin mukaan. Oli tosi hienoa höpötellä häistä ja muutenkin nähdä pitkästä aikaa muita hääbloggaajia. Viimeksi nähtiin lokakuun häämessuilla, josta voit lukea täältä. 

Sunnuntai alkoi tuttuun tapaan Kiasmalta, josta noustiin Kovasen minibussin kyytiin. Oli erittäin hyvä, että saimme sähköpostilla tietää, ketä kaikkia kyytiin oli tulossa. Pääsimme ajoissa lähtemään, kun koko porukka oli kasassa. Kaapelitehtaalle päästyä meidät otti vastaan päivän emäntämme, viime kesän morsian ja Our Romanssi blogia kirjoittava Tina. Hän piti meistä ja aikataulusta erittäin hyvää huolta. Häämessujen aluksi kokoonnuimme All Walls Collectiven pisteelle, jossa meistä otettiin ryhmäkuvia mielettömän fantasiakuvausseinän edessä. Ideaa vähän rouheammalle kuvausseinälle esim. häiden photoboothiin ja muihin isompiin ja pienempiin juhliin. Tämän jälkeen pääsimme KP Cateringin valmistamalle brunssille. Pöydän ääressä olisi voinut istua vaikka koko päivän, koska puheesta ei meinannut tulla loppua ja tarjottavat olivat niin hyviä. 

From Bennet to Bingley blogin Siirin ja Bride & co blogin Annan kanssa.
Kuva: All Walls Collective.

Aasialainen menu: Saganaki-salaattia, Som Tam -papaijasalaattia, jättikatkarapuja Hoi Sin -kastikkeessa, Teriyaki kanavartaita, grillattua tofua valkosipuli-seesamikastikkeessa, paahdettuja kasviksia sweet chili -kastikkeessa ja paistettuja nuudeleita.

Jälkkärinä chilimarinoituja hedelmiä ja kookosmoussea. 

Osallistuimme Miraquen pitämään workshoppiin, jossa ohjattiin magneettiripsien käyttöä. Kuten kerroin jo aiemmassa postauksessa, liimattavien tekoripsien kanssa olen aivan käsi. Siksi magneeteilla kiinnitettävät ripset kiinnostivat erittäin paljon. Saimme ohjeita ripsien kiinnitykseen, poistoon ja huoltamiseen. Sain myös Miraquen messupisteellä opastusta koko ripsirivin magneettiripsien laittoon ja kotiutin volume 232 ripset. Sen kerran kun laitan tekoripset, haluan, että ne ovat koko silmän mitalla. 

Kotiin päästyä Sulhanen yllätyksekseni huomasikin heti ripseni ja sanoi, ettei näytä aidolta. No hei, ei tekoripset näytäkään omilta ripsiltä. Tykkään siitä, että ne näyttävät ripsipidennyksiltä, jotka ovat aina ojennuksessa. Minulla oli joitain vuosia sitten ripsipidennykset, mutta ne pysyivät omaan makuun hyvänä ehkä viikon verran. Ja töissä voin käyttää pelkkää ripsaria, joten on kiva, että näillä magneettiripsillä saa helposti näyttävyyttä, kun haluaa laittautua enemmän. Olen nyt tällä viikolla käyttänyt ripsiä muutamia kertoja. Eilen myös ääriolosuhteissa lumisateessa ja ripset pysyivät koko päivän paikallaan. Vaikka laittaminen vie vielä kymmenisen minuuttia, että olen tyytyväinen, käytetty aika on sen arvoista. 
  

Mitä olisikaan häämessut ilman häämuotinäytöksiä. Meille oli varatut paikat kotimaiseen ja kansainväliseen näytökseen päivän aikana. Hääpuvut olivat ihania, mikä ei liene yllätys. Tänä vuonna miestenkin pukeutuminen oli edustettuna lavalla. Postaan hääpuvuista myöhemmin lisää ihan omanaan.

Häämessujen loppupuolella oli vuorossa vielä hääblogiäänestyksen tulosten julkistaminen. Kunniakirjan sai Bridelisa blogin Elisa hääbloggaajien yhteisöllisyyden edistämisestä. Median ja meidän hääbloggaajien suosikki oli Kristan kirjoittama Kristallihäät. Vuoden hääblogi 2019 palkittiin Mon Rêve d'Amour blogin Sarah. Hänen reaktionsa voittoon oli hellyyttävä. Hän oli sanonut jo aamulla minibussissa, ettei häntä jännitä ilta yhtään, koska ei jotenkin usko voittavansa. Ja kuinkas sitten kävikään, aivan upeaa. Ennen kotiinlähtöä saimme mukaamme lahjakassit, jotka sisälsivät ylitsevuotavasti kaikkea kivaa häihin ja valmistautumiseen liittyvää. Kiitos paljon Love me do:lle ja kaikille yhteistyökumppaneille.

Hurjasti onnea kaikille voittajille!
Puhelimella kuvattu: Valo Films.

Blogimiitissä mukana olleet blogit:

Bride & co
Bridelisa
Enää ei voi vaihtaa
From Bennet to Bingley
Future Mrs. W
Hulluna häihin
Häähumussa
Ida's daydream
Jotain keltaista
Mon Rêve d'Amour
Rakkaudella, Rea
Tahdon sanoa tahdon

Love me do Winter Fair 2019

Häämessuille pääsy saatu

Love me do -häätapahtuma ja Häät Media

Ihanat, upeat messut on nyt takanapäin ja kuvia on aivan mielettömästi. Häiden suunnitteluinnostuskin on taas ihan taivaissa. Tekisi mieli olla yhteydessä eri palveluntarjoajiin, vertailla tarjouksia ja tehdä varauksia. Mutta jälleen auttoi nukkua yön yli ja toisenkin todetakseni, ettei tässä ole vieläkään mihinkään kiire. Yksi sähköposti myös herätti, ettei kannata kiirehtiä, koska esim. kaikki eivät edes ota vielä häävuodellemme varauksia. Eli keskityn edelleen ihastelemaan kaikkea ja keräämään ideoita.

Tällaiset koristellut pikkuleivät, tahdoooon.

Tietty ulkoasu hääkakussa alkaa entistä enemmän selkiytyä.

Kuinka söpö Chictastic bakingin tekemä kakku.

Kakkujen ihastelun ja maistelun lisäksi hullaannuin jälleen kukista. Ei mikään yllätys. Kotona ei voi koskaan olla liikaa kukkia, joten häissäkin kukkia on varmasti. Messuilla oli mahdollista äänestää kauneinta morsiuskimppua. Oli todella kiva nähdä kukkaloisto ja värien yhdistely. Kimppuja oli pelkistetyistä valkoisista värien kirjon kautta ihan mustiin ruusuihin asti. Ei siis pelkoa, ettei juuri sitä unelmien kimppua löytyisi jokaiselle morsiammelle. 

Vaalea, vaaleanpunainen ja toisaalta värikkyys vetävät edelleen puoleensa.

Maison Helsinki, edelleen vahva vaihtoehto, jos kaikki kukka-asetelmat eivät olisikaan aitoja kukkia.

Kiertelin lauantaina häämessuja From Bennet to Bingley -hääblogin Siirin kanssa. Meillä oli oikein tehokas messupäivä, koska jututimme kunnolla eri palveluntarjoajia. Osallistuimme myös Script Creativen pitämään workshoppiin ja pääsimme opettelemaan kalligrafiaa. Musteen käyttö oli yllätävän helppoa, mutta kirjoitus vaatii aikaa ja hyviä hermoja. Workshopin aikana kuulimme tarinan, jossa yhden pariskunnan häihin läheinen oli kirjoittanut kutsut täysin kalligrafioiden ja yksi kutsu oli vienyt jopa kahdeksan tuntia. Kunnon panostusta ja omistautumista. Jotain pieniä yksityiskohtia, kuten paikkakortit tähän tyyliin voisikin kirjoittaa. Löysin myös vahvan vaihtoehdon vihkisormukseksi ja nyt vain ihastelen kuvia, että olisiko se siinä. Minut myös yllätettiin messuilla ihan täysin. Jututimme Kruuvaus-bändiä ja he halusivat esittää tulevan häätanssimme, jotta kuulisin heidän versionsa. Loppupäivä menikin ihan silmät sydäminä.

Häämessuilla oli myös jälleen juhlakattauskilpailu. Kahdestatoista erilaisesta kattauksesta poimin omia suosikkejani. Jokaisessa pöydässä oli jotain, mikä vangitsi huomion, mutta täysin sellaisena kokonaisuutena ei ihan meitä. Yllätyin, kuinka tummille pöytäliinoille kootut kattaukset näyttivätkin yllättävän kivoilta.

Häät-lehti

Pitopalvelu Misteli ja juhlapalvelu Iloveparty

Script Creative

Tommi's Kitchen

Vettä, sellofaania ja ruusunnuppuja maljakkoon, kiva yksityiskohta. KP Catering.

Ihana Kukkanen

Solmurusettiservetit pistivät hyvällä tavalla silmään. Jotain erilaista esillelaittoon. Mustion linna.

Aivan ihanat, näyttävät kukka-asetelmat. Siinä ja siinä, onko liikaa vai juuri sopivasti. Maison Helsinki.

Pastellivärejä ja leikkisyyttä. Hurmaava hattara.

Ihana idea paikkakortista. 

Meinasin vain piipahtaa katselemassa, mutta koko päivähän siellä meni, messuhumussa. Oli siis erittäin hyvä kierrellä jo lauantaina eikä jättää kaikkea hääblogimiittipäivälle. Onneksi häämessut olivat kaksipäiväiset. Kaksinverroin kaikkea ihanan inspiroivaa. Olitko Love me do -messuilla? Mitä tykkäsit? 

Viikonlopun täydeltä häämessuilua

Postauksen kuvat täältä,

Love Me Do:n tapahtumasivuilta Facebookista.

Tammikuun yksi odotetuimmista viikonlopuista on vihdoin huomenna, kun Kaapelitehtaalla järjestetään Love Me Do Winter Wedding Fair -häämessut. Olen odottanut tätä viikonloppua paljon. Jopa niin paljon, että Teme on ihmetellyt, miten joku voi olla noin innoissaan vaan häämessuista. Mutta nämä eivät ole vaan häämessut. Love Me Do -häätapahtuma on Suomen suurimmat häämessut. Lokakuun messupäivä oli niin huippukokemus, että nyt ratkean ihan liitoksistani, kun näin tammikuussa häämessut ovat kaksipäiväiset. Lauantaina kiertelen messuja siskoni kanssa. Sormuksia ajattelin kokeilla taas, jos nyt löytyisi sopivia vihkisormusvaihtoehtoja. Muuten tarkoituksenamme on kierrellä, katsella ja ihastella joka välissä. Alla vielä tärppejä messuohjelmasta.

Home In Garden järjestää tee itse kukka-aiheinen hiuskoriste -workshopin, johon yritän päästä tai edes lähelle näkemään ja kuulemaan vinkkejä. Toissakesänä laitoin häävieraana kampaukseeni ruusuja ja nehän nuupahtivat loppuillasta ihan täysin. Viime kesänä laitoin suosiolla tekokukkia pinneillä, mutta tämän vuoden kesälle olisi kiva kehitellä jotain muuta kampaukseen. Samalla saisi vähän ideaa tulevaa hääkampausta varten. Olen miettinyt, laittaisinko jonkun hiuskoristeen tai kukkia kampaukseen. 

Magneettiripset ovat mielestäni nousseet entistä enemmän esille. Tai ainakin tuntuu, että magneettiripsiin törmää enemmän joka puolella. Myös messuilla on mahdollista osallistua Miraquen magneettiripsi -workshopiin. Olen muutaman kerran leikkinyt ripsiliimalla ja harjoitellut ripsien laittoa, mutta ei siitä vaan tullut mitään. Kun toisen silmän sai kohdilleen, toiseen silmään ripsirivi ei mennyt sitten millään sinne päinkään. Magneettikiinnitys kuulostaa helpolta, joten odotan neuvoja ripsien käyttöön sunnuntaina. Messujen jälkeen kuulet, onnistuiko magneettiripsien kanssa taiturointi yhtään paremmin kuin liimalla.

Script Creative järjestää hääkalligrafiasta workshopin. Olisi hienoa opetella tämä, koska mielestäni kalligrafiakirjoitus on todella kaunista. Nykyään tulee kirjoitettua todella vähän käsin ja vain jotain muistilappuja, joten käsiala tuntuu huonontuneen entisestään. Olen myös miettinyt osallistumista Script Creativen järjestämälle kalligrafiakurssille, koska tästä taidosta olisi varmasti hyötyä häiden jälkeenkin. Mihin väliin ja kalenteriin saisin tämän mahdutettua, onkin jo ihan toinen juttu. 

Häämessuilla on tottakai mahdollista nähdä toistaan upeampia hääpukuja. Kotimainen ja kansainvälinen häämuotinäytös on seurattavissa molempina messupäivinä Kaapelitehtaan toisessa kerroksessa. Viime messuilla pukujen näkeminen mallien liikkuessa antoi jo ideaa, mitä toivoisin omalta puvultani. Tietysti puvut näyttävät ihan erilaisilta mallien päällä, mutta olen edelleen toiveikas sen suhteen, että minullekin löytyy se juuri sopiva ja ihana hääpuku. Messuilla on myös nähtävissä kauniita kattauskokonaisuuksia, hääkimppuja ja paljon, paljon muuta. Käy katsomassa etukäteen messuohjelma, aikataulut ja tarkemmat tiedot täältä. 

Häämessuilla palkitaan lauantaina Vuoden hääyritys 2018 ja sunnuntaina Vuoden Hääblogi 2019. Top10:ssä on mukana aivan mielettömiä hääblogeja. Itse en tällä kertaa yltänyt finaaliin asti, mutta olen niin innoissani sunnuntain hääblogimiittiin mukaan pääsemisestä. Tiedossa on pöhinää hääbloggaajien kesken taas oikein kunnolla.   

Oletko tulossa Love Me Do -häämessuille viikonloppuna?

Talviloman suunnittelua

Postauksen kuvat Pixabay.com

Koko syksy palloteltiin ajatusta, että keväällä joku reissu ulkomaille voisi olla hyvä. Ensimmäinen kihlapäiväkin on edessä, joten lomalla voisi juhlistaa tätäkin ennakkoon. Tiesin kevään aikatauluni koulun ja opparin puolesta tavallaan väljäksi, mutta silti hyvin stressaavaksi, koska opinnäytetyö ei ole mikään pikkujuttu. Alustavasti olin miettinyt sellaista perus viikon mittaista talviloman mahduttamista kalenteriin, mutta Teme oli sitä mieltä, että nyt ollaan pidemmän loman tarpeessa. Viimein ennen joulua ostettiin lennot. Joulunpyhinä kerrottiin perheillemme, että lähdemme parin viikon lomalle Indonesiaan, Balille. Heti tämän jälkeen uutisoitiin, kuinka Indonesiassa Krakatau-tulivuori purkautui ja romahtaminen aiheutti tsunamin. Alueelta on 1200km Balille, missä silloiset suomalaisturistit olivat ihan kunnossa. Silti aihe herätti keskustelua ja kyselyä, onko meidän pakko lähteä juuri tuonne.

Vuonna 2016 rekka syöksyi joulumarkkina-alueelle Berliinissä ja vähän tämän tapahtuneen jälkeen matkustimme Temen kanssa viettämään uutta vuotta sinne. Turvatoimia oli nostettu, juhlapaikka oli tarkoin eristetty, aidattu ja vartioitu ja kuljimme kahden eri turvatarkastuksen läpi Brandenburgin portin juhla-alueelle. Ilta sujui oikein hyvin. Eli ei ole ensimmäinen kerta, että jotain kauheaa tapahtuu ja matkaamme kohteeseen sen jälkeen. Tottakai Balille matkustaminen mietityttää, kun juuri tuollaisesta katastrofista uutisoitiin ja sielläpäin tulivuoria riittää. Mutta toisaalta ihan vaan Helsingin rautatieasemalla tai ylipäänsä kotoa poistuessa voi sattua jotain, joten liiaksi ei saa alkaa pelätä liikkumista ja matkustamista. 

Olemme tähän mennessä lentäneet muutaman kerran ihan Euroopan sisällä, mutta emme ole vielä koskaan matkustaneet Aasiaan tai ylipäänsä noin kauas. Rinkkoja olemme käyneet testaamassa ja käymme vielä uudestaan ennen ostopäätösten tekoa. Uskomme, että rinkkojen kanssa matkaaminen on helpompaa kuin yrittää rullata isoa matkalaukkua kapeilla kaduilla ja kujilla. Pakkauslistan olen jo tehnyt, mutta se voi muuttua vielä moneen kertaan tässä ennen lähtöä. Tai lähinnä kutistua, jos en jaksakaan kantaa kaikkea. Tarkoitukseni on tehdä pakkaamisesta oma postauksensa ja varsinkin siitä, mitä oikeasti lomalla oli tarpeen ja mitä olisi voinut jättää kotiin. Mutta tällä hetkellä päällimmäisenä ajatukset on matkan suunnittelussa. 

Teme tulosti yhden Balin kartan, johon ajattelin merkkailla paikkoja, nähtävyyksiä ja näkemisen arvoisia juttuja. Sen pohjalta mietimme, missäpäin aiomme yöpyä ja kuinka kauan. Olen lukenut paljon erilaisia blogikirjoituksia ja koottuja vinkkejä ja yhdessä olemme katsoneet videoita eri kohteista.  Lähellä kenttää on Kutan alue, bilettäjien suosima ranta-alue. Ensin meinasin, ettei sinne ainakaan mennä, mutta nyt näyttää siltä, että olemme pari ensimmäistä yötä juurikin tuollapäin. Lennot on pitkät, mennessä 17 tuntia, joten perille päästyä ei tee mieli enää matkustaa monia tunteja. Seminiyak olisi hieman pohjoisempana, mutta vielä kuitenkin rantakohde. Tämän lähellä on Canggu, missä olisi tarkoitus kokeilla surffausta. Balin lähellä olevat saaret kiinnostavat myös. Nusa Lembonganin pieni saari olisi puolen tunnin venematkan päässä ja kävelysiltaa pitkin pääsisi myös Nusa Ceninganin saarelle. Nusa Penida näiden pikkusaarten takana on näistä kolmesta saaresta suurin ja siellä olisi myöskin eniten nähtävää. Gilin saaret ovat myös yksi nähtävyys, mutta huomattavasti pidemmän merimatkan päässä. Balin sisämaasta kiinnostaa Ubudin temppelit ja sen lähellä olevat luontokohteet. Haluamme nähdä ainakin yhden vesiputouksen ja on myös puhuttu nousemisesta tulivuoren laelle. Onhan tässä jo jonkin verran suunnitelmaa, mutta tässä kohtaa tarvitsisin silti sinun apuasi. Jos olet Balilla aiemmin vieraillut, kommentoi ihmeessä suosituksia, mitä olisi hyvä nähdä ja kokea, missä syödä ja yöpyä. Kaikki vinkit otetaan mielellään vastaan.    

Kai se täytyy pikkuhiljaa itsekin uskoa, että lähdemme ihan oikeasti Balille ja kuvat saavat taustalleen tarinan.

Vuoden hääblogi© 2019 -äänestys

Hämmästyin suuresti, kun sähköpostiini kilahti ilmoitus, että olen ehdolla vuoden 2019 hääblogiksi. Te ihanat siellä ruudun toisella puolella olitte nimenneet blogini mukaan. Ja olitte nimenneet vielä niin monta kertaa, että olen mukana 20 parhaan joukossa, joista äänestetään vuoden hääblogi© 2019. Siis minun pieni, vasta-alkanut blogini. Kiitos suuresti kaikille, jotka ovat käyneet nimeämässä blogini mukaan. Äänestys on loppusuoralla ja päättyy 7.1.2019, joten pikapikaa lukemaan äänestysohjeet täältä ja antamaan äänesi suosikillesi tämän linkin kautta, jos et ole sitä jo tehnyt. Tulokset julkistetaan Love Me Do Winter Fair -häätapahtumassa sunnnuntaina 20.1.2019 Kaapelitehtaalla.

Treffipäivä kotona ja kauempana

Tänään vietettiin rentoa vuoden ensimmäistä viikonloppua kotona. Aamu alkoi brunssia kokaten. Meillä on ollut välillä tapana käydä sunnuntaibrunssilla, mutta viikolla Teme saikin idean, miksei brunssia väsäisi välillä ihan kotona. Minusta aamupala on päivän parhain ja odotetuin syöminen. Voisin elää pelkillä aamupaloilla, joten brunssihan on minulle ihan taivas, ja vielä kotona. Rennosti yövaatteissa, kattava kattaus kaikkea, mitä mieli vain tekee eikä ole kiire mihinkään. 

Näiden syömisten lisäksi meidän brunssiin kuului pekoni ja munakokkeli ja nehän löytyivät selän takaa liedeltä. Smoothien laitoin vadelmamehukeiton ja maitorahkan lisäksi chiansiemeniä, punaviinimarjoja ja mansikkaa. Sopivan kirpeää ja makeaa samassa. Näiden voimalla jaksoi käydä hyvin kävelemässä, kiipeilemässä ja liukastelemassa läheisessä metsässä. Myöhemmin päivällä kokkailtiin täytettyjä canneloneja. Niitä ei oltu vielä yhdessä tehtykään ja ehdottomasti jatkoon. Onneksi muistin, että joskus aiemmin olin näitä ystävän kanssa syönyt. Jotain uutta perusruokien rinnalle, vaikka ainekset on aikalailla samat. Tästä päivästä löytyy blogini instatorysta enemmänkin kuvia, joten laita ihmeessä @satumaistasatsu Instagramissa seurantaan. 

Nyt kun on puhuttu ruoasta, pysytään aiheessa vielä vähän kauemmin. Nimittäin en ole vieläkään jakanut kuvia, kun kävimme marraskuun alussa treffeillä. Vaikka olemme olleet yhdessä pitkään, käymme edelleen treffeillä. Teme yllätti minut varaamalla ravintolasta pöydän eikä suostunut paljastamaan enempää. Ei auttanut kuin laittautua ja seurata perässä, mihin hän minua kaupungilla johdatti. Sivukadulta toiselle ja viimein pääsimme ovelle. Eikä se ollut mikä tahansa ravintolan ovi, vaan ihan oikeasti mentiin Farangiin. Oltiin puhuttu tästä jo monia kertoja, että pitäisi mennä testaamaan ja tuolloin oli se hetki. Vielä sisälläkin kuiskasin Temelle, että ollaanko me oikeasti ilta täällä.   

Kaakkois-aasialainen ruoka on meille molemmille vieraampaa ja annoksien kuvauksista huolimatta pääruoat jäivät aikalailla mysteereiksi. Tarjoilijan suosituksesta otimme maistelumenun, jotta saimme kattavamman kuvan ravintolan tarjonnasta. Valitsemamme menu on jonkin verran muuttunut käyntimme jälkeen. Jokaisen ruokalajin kohdalla tarjoilija kertoi, mitä lautasella oli ja välillä myös sen, miten annos kannatti syödä. Syödessä mietin, miksi melkein joka annokseeni oli laitettu kuivattu banaanilastu, mutta Temelle ei, ennen kuin tajusin banaanilastun avulla tarjoilijoiden erottavan inkiväärittömän annokseni.    

Ensimmäinen annos tuli lehden päällä. Savustettua lohta, paahdettua maapähkinää ja taimenenmätiä. Toisessa annoksessa oli myös lohta, tom yamia, rapeaa sipulia ja merileväkaviaaria. 

Kolmantena pehmeäkuorista taskurapua, vihreää mangoa, minttua ja maapähkinää. Sen jälkeen alemmassa kuvassa näkyvää karamellipossua. Viidentenä saimme yläkuvassa taka-alalla pilkottavan annoksen leipää ja currya, jonka kanssa samaan aikaan tuli myös annos tofua lisukkeineen.

  
Pääruokana oli vasikanposkea ja tämänkin annoksen mukana tuli jasminriisiä. Arvelen, että inkivääriherkkyyteni takia pääruokani oli vaihdettu kalaan. Vasikanposki oli pitkään haudutettua ja tarjoiltiin omassa mausteliemessään, joten jossain vaiheessa on varmaan ollut inkivääriäkin. 

Jälkkärinä pöytään saapui Hola Hola. Thaityyliin marinoituja hedelmiä, vanilja-kookoskermaa ja thaibasilika-omenasorbettia.

Kaikki annokset olivat todella hyviä ja sisälsivät paljon eri makujen yhdistelmiä, jotka olivat aivan uusia meille. Illasta jäi mieleen myös hieman kiireen tuntu. Olen tunnetusti todella hidas syömään, joten omaan makuuni annokset saapuivat liian tiuhaan tahtiin. Ja annos saapui tietenkin tarjoilijan tuomana, joka aina kertoi annoksen sisällöstä, joten keskustelumme keskeytyi. En myöskään osannut jutella niitä näitä Temen kanssa, kun tarjoilija kävi kaatamassa lisää juotavaa tai kysymässä, maistuuko ja onko kaikki hyvin. Olisin kaivannut vähän enemmän omaa aikaa yhdessä.  Emme ole koskaan aiemmin syöneet näin pitkän kaavan mukaan. Yleensä kolmen tai neljän ruokalajin illallisella kerkeää vähän odotella seuraavaa annosta ja hetki on muutenkin rauhallisempi. Silti kokonaisuudessaan tykkäsin illastamme Farangissa ja juuri ruoka saa varmasti meidät varaamaan pöydän toistekin.     

Miten tämä postaus liittyy häiden suunnitteluun. Ei suoranaisesti mitenkään, mutta kerron välillä myös ihan meidän parisuhteeseen liittyvistä jutuista. Matkaa kohti häitä hieman eri vinkkelistä. Välillä eletään perusarkea, välillä vähän fiinimpää menoa. Vuoden vaihduttua ei meidän häät enää olekaan siellä jossain kaukaisuudessa, kolmen vuoden päässä, vaan nyt puhutaan jo kahdesta vuodesta ja muutamista kuukausista. Jaiks!